Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kaupunkien isoimmaksi tehtäväalueeksi jäi kasvatuksen ja oppimisen toimiala. Vantaalla tämä pitää sisällään varhaiskasvatuksen sekä kaikki koulutusasteet esiopetuksesta ammatilliselle toiselle asteelle aina korkeakoulutukseen asti. Lisäksi kaupunkikulttuurin toimialalta voidaan poimia ainakin taiteen perusopetus, kirjasto, kulttuuri ja liikuntapalvelut sekä nuorisotyö saman sivistysteeman alle. Tärkeä on muistaa, että vapaa sivistystyö eli aikuisopiston toiminta sisältyy tähän. Sivuhuomautuksena haluan pointata, että aikuisopiston toiminnassa on vuosittain mukana n. 45.500 kurssilaista, n. 400 tuntiopettajaa ja 45 vakituista työntekijää. 9000 henkilöä jonottaa kursseille. Ei mitään pieniä lukemia – ja siksi hämmentääkin se, miten vähän vapaasta sivistystyöstä tai aikuisopistosta puhutaan.
Vielä hieman lisää vapaasta sivistystyöstä. Vantaan aikuisopistoon on keskitetty aikuisten perusopetus. Opisto toimii myös koulutuskumppanina te-palveluille. Se on Vantaan suurin S2-kouluttaja, erityispainotuksena kielitaidon alkuvaihe. Lisäksi uutena avauksena annetaan monikielistä yhteiskuntaorientaatiota maahanmuuttajille kotoutumisen alkuvaiheessa. Aikuisopisto on kansalaisopisto, jossa pääosin aikuisväestö voi harrastaa ja opiskella vapaatavoitteisesti eri ainealoja aina kielistä taiteisiin, liikunnasta ruoanlaittoon. Haluan nostaa tätä koulutusmuotoa erityisesti esiin, koska se helposti hukkuu perusopetuksen, lukion ja ammatillisen keskustelun jalkoihin, vaikka sillä on vahva oma paikkansa yhä useammin eri koulutusasteiden kumppanina ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin tukijana.
Vantaan budjetista 602,6 milj. € eli n. 54% kohdistuu kasvatuksen ja oppimisen toimialalle
Kaupunkikulttuuri- ja hyvinvoinnin toimialan osuus on reilut 8% budjetista, 93,8 milj. €
Tulevalla valtuustokaudella tehdään työtä ja päätöksiä sivistyksen, kasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin saralla, jotka koostavat yli 60% menoista. Päätöksillä on merkittävää vaikuttavuutta asukkaisiin ja heidän palveluihinsa. Omat vahvuuteni ja erityiset kiinnostuksen kohteet sijoittuvat juuri näille sektoreille. Oman näkemykseni mukaan ainakin seuraaviin asioihin tulee kiinnittää huomiota:
Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumiseen asuinalueesta riippumatta. Tällä hetkellä alueelliset erot ovat merkittäviä ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuus vaihtelee.
Henkilöstön saatavuuteen ja moniammatillisen työn tukemiseen. Sosionomit, taidepedagogit ja erityispedagogit varhaiskasvatuksessa.
Oppimisen tuen uudistuksen toteutumiseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa – tarvitaan riittävät resurssit, tilat ja työrauha.
Ammatillisen koulutuksen ja te-palveluiden kokonaisuuden rakentumiseen yritysyhteistyössä. Koulukuntoisuuden ja nuorisotyöllisyyden vahvistamiseen.
Kotoutumisen edistämiseen sekä luku- ja kirjoitustaidon tuloksekkaaseen toteutumiseen.
Vantaan aikuisopiston merkittävään rooliin aikuisten perusopetuksen järjestäjänä, kotoutumisen kumppanina ja kaupunkilaisten osaamisen&hyvinvoinnin edistäjänä.
Taiteen perusopetuksen oppilaitosten saavutettavuuden parantamiseen, oppilaitosverkoston kehittämiseen ja tulevan lakiuudistuksen&opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoon. Taiteen perusopetus tarjoaa hyvin merkittävää taidekasvatusta sekä matalalla kynnyksellä että ammatillisiin opintoihin valmistavana. Esimerkiksi Tempo-orkesteri ja -kuorotoiminta on saavuttanut erinomaisia tuloksia monitaustaisilla alueilla ja tätä tulee vahvistaa.
Kulttuuripalveluiden roolin tukemiseen, kulttuurihyvinvoinnin ja kulttuurielinvoiman tunnustamiseen ja lisäämiseen.
Liikunnan edistämistoimiin kaikilla tasoilla. Liikkumattomuuden kustannukset ovat merkittävät, ja siksi kaikki ennaltaehkäisevät toimet tarvitaan.
Järjestöyhteistyön vahvistamiseen hyvinvoinnin ja vapaa-ajan harrastusten lisäämisessä. Järjestökentällä on perinteisiä vahvuuksia, osaamista ja voimaa, joka tukee kaupungin strategisia tavoitteita.
Nämä kaikki pitävät sisällään ison määrän yksityiskohtia. Tulevissa postauksissa teen joitakin nostoja näistä aiheista.