Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialalla ruotsinkieliset palvelut ovat tähän asti muodostaneet oman palvelualueensa, jota on johtanut yksi johtaja. Nyt esillä on organisaatiomuutos, jossa johtamisvastuu jaettaisiin useammalle henkilölle osaksi muita palvelualueita.
Muutokseen on suhtauduttu kriittisesti erityisesti ruotsinkielisen koulutuksen näkökulmasta. Huolta on esitetty koulutuspolun jatkuvuudesta, kielellisistä oikeuksista ja ruotsinkielisen asiantuntemuksen säilymisestä.
Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin on syytä suhtautua vakavasti. Samalla on kuitenkin tärkeää tarkastella, mistä muutoksessa tosiasiassa on kyse ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla.
Opetuksen laatu ei ole ainostaan kiinni hallinnollisesta organisaatiokaaviosta
Ensimmäiseksi on hyvä todeta, että esitetty organisaatiomuutos ei sellaisenaan tarkoita muutoksia ruotsinkielisiin päiväkoteihin, kouluihin tai lukioon. Lasten ja nuorten oikeus ruotsinkieliseen kasvatukseen ja koulutukseen säilyy, eikä hallinnollinen muutos merkitse palveluiden lakkauttamista tai opetuksen järjestämisen muuttumista.
Myös ruotsinkielisen opetustoimen erillinen luottamushenkilöpäätöksenteko perustuu lakiin. Kuntalain (410/2015) 30 § edellyttää, että kaksikielisessä kunnassa opetustoimen hallinnossa on kummallekin kieliryhmälle oma toimielin tai yhteisen toimielimen erilliset jaostot. On kuitenkin erotettava tämä lakisääteinen rakenne jaoston käytännön toimivallasta, josta määrätään kaupungin hallintosäännössä.
Keskustelussa on esitetty myös arvioita siitä, että hallinnollisen johtamisen muutokset heikentäisivät suoraan opetuksen laatua. Pidän tällaista johtopäätöstä hieman ontuvana. En usko, että ammattitaitoiset opettajat alkaisivat opettaa lapsia huonommin siksi, että palvelualueen johtamisrakenne muuttuu.
Lasten ja nuorten arjessa ratkaisevaa on päiväkotien johtajien ja koulujen rehtoreiden osaaminen ja ammattitaito. He vastaavat käytännön kehittämistyöstä ja yksiköiden johtamisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hallinnollisella johtamisella olisi merkitystä. Päinvastoin. Sen vaikutukset näkyvät usein pidemmällä aikavälillä.
Johtajuuden merkitys näkyy pitkällä aikavälillä
Ruotsinkielinen koulutus toimii Vantaalla monella tavalla erilaisessa toimintaympäristössä kuin suomenkielinen koulutus. Kielellisen ympäristön vahvistaminen, pätevän ruotsinkielisen henkilöstön saatavuus, pedagoginen kehittäminen sekä sujuvat siirtymät varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja edelleen lukioon edellyttävät pitkäjänteistä suunnittelua.
Erityisesti pienemmän kieliryhmän kohdalla johtamisen merkitys korostuu. On tärkeää, että joku tuntee koko ruotsinkielisen koulutuspolun, sen erityispiirteet ja tarpeet. Johtaminen on myös strategista kehittämistä, tulevaisuuden ennakointia, henkilöstön veto- ja pitovoimasta huolehtimista sekä yhteistyöverkostojen rakentamista.
Jos johtamisvastuu jakautuu usealle eri henkilölle, on vaarana, että kokonaiskuva heikkenee. Yksittäiset palvelut voivat toimia laadukkaasti, mutta kuka vastaa niiden yhteisestä kehittämisestä? Kuka huolehtii ruotsinkielisen koulutuksen asemasta kaupungin strategisissa ratkaisuissa? Entä kuka varmistaa, että kieliryhmän erityistarpeet huomioidaan jo päätösten valmistelussa?
Nämä ovat kysymyksiä, joihin organisaatiouudistuksen on vastattava.
Kannatan selkeää kokonaisvastuuta
Mielestäni ruotsinkielisellä koulutuksella tulee jatkossakin olla yksi selkeästi nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa koko palvelukokonaisuuden johtamisesta ja kehittämisestä. Se ei kuitenkaan välttämättä edellytä nykyisenkaltaisen erillisen palvelualuejohtajan tehtävän säilyttämistä.
Vastuuhenkilö voisi olla esimerkiksi koulutuspäällikkö tai vastaavassa asemassa toimiva viranhaltija, jonka tehtäväkenttään voisi sisältyä myös muita kasvatuksen ja oppimisen toimialan vastuita. Pidän kohtuullisena ja perusteltuna, että tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään hyvää ruotsin kielen taitoa sekä ymmärrystä ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteistä.
Yhden henkilön kokonaisvastuu selkeyttäisi myös päätöksenteon valmistelua. Kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan ruotsinkielisen jaoston näkökulmasta olisi tärkeää, että valmistelulla on selkeä vastuutaho ja että käytettävissä on riittävä ruotsinkielinen asiantuntemus.
Samalla voitaisiin tarkastella mahdollisuuksia yhdistää tehtävään myös suomenkielisten palveluiden vastuita. Näin kaksikielisyyttä voitaisiin parhaimmillaan vahvistaa sen sijaan, että organisaatioiden välille syntyisi tarpeettomia raja-aitoja.
Yhdenvertaisuus on enemmän kuin lakisääteisten oikeuksien toteutumista
Vantaan kaksikielisyys on kaupungin vahvuus. Sen tulee näkyä paitsi palveluiden saatavuudessa myös niiden laadussa, kehittämisessä ja johtamisessa. Muodollisesti turvatut kielelliset oikeudet eivät yksin takaa palveluiden tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Ratkaisevaa on, miten vastuut, toimivalta, asiantuntemus ja voimavarat järjestetään käytännössä.
Tämän vuoksi pidän tärkeänä, että organisaatiomuutoksen vaikutuksia arvioidaan myös ruotsinkielisen koulutuksen pitkän aikavälin kehittämisen näkökulmasta. Kaupungin on pystyttävä osoittamaan, millaisia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä uudistuksella tavoitellaan ja miten ruotsinkielisten palveluiden erityistarpeet turvataan uudessa rakenteessa.
Vantaan on myös säilytettävä ruotsinkielisten ja kaksikielisten perheiden luottamus siihen, että kaupunki tarjoaa laadukkaan ja yhtenäisen koulutuspolun. Kyse on paitsi kielellisistä oikeuksista myös kaupungin elinvoimasta ja houkuttelevuudesta lapsiperheiden kotikaupunkina.
Hallintoa voidaan uudistaa, mutta vastuun on säilyttävä
Kannatan hallinnon kehittämistä, tarkoituksenmukaisia organisaatiorakenteita ja vastuullista taloudenpitoa. Hallinnollisia rakenteita ei pidä säilyttää vain siksi, että niin on aina tehty. Samalla on tunnistettava, ettei kaikkea organisaation toiminnan kannalta arvokasta voida mitata välittöminä säästöinä.
Juuri siksi ruotsinkielisen koulutuksen johtamiselle on löydettävä ratkaisu, jossa yhdistyvät hallinnon tehokkuus, selkeä vastuunjako ja kielellisten erityispiirteiden ymmärtäminen.
Mielestäni keskustelun ydinkysymys ei ole se, säilyykö Vantaalla erillinen ruotsinkielisen palvelualueen johtajan virka. Olennaisempaa on, säilyykö ruotsinkielisellä koulutuksella yksi selkeä vastuunkantaja, jolla on riittävä toimivalta, asiantuntemus ja mahdollisuus kehittää koko koulutuspolkua.