Kuntien ja hyvinvointialueiden strategisten tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan kiistatta kolmannen sektorin toimijoita: yhdistyksiä, seuroja ja muita yhteisöjä. Hyvinvoinnin ja terveyden, liikunnan, aktiivisuuden, sosiaalisen pääoman ja osallisuuden ylläpitämisessä avainasemassa ovat vapaaehtoistoimijat. Kaupunkilaiset tarvitsevat foorumeita arjen sujumisen ja vapaa-ajan tueksi. Siksi olennaista on ymmärtää, miten niitä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea. Yhteistyö ja vuoropuhelu kentän toimijoiden kanssa ovat tässä tärkeässä roolissa. Yhteinen ymmärrys osapuolten tarpeista ja tavoitteista sekä vahvuuksista on hyvä päätöksenteon perusta. Vuosittainen kaupungin järjestämä vapaaehtoisten kiitosjuhla on hieno osoitus siitä, että asiaa kyllä arvostetaan.
Vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja sen tärkeydestä puhutaan aiheellisesti. Mutta samaan aikaan on ratkaistava vielä perustavanlaatuisempi haaste. Olemme edelleen tilanteessa, jossa huoli vapaaehtoisten riittävyydestä on läsnä aidosti monissa yhteisöissä. Keskustelut aktiivien kanssa osoittavat, että toiminnan jatkuminen on epävarmaa pitkään mukaan olleiden jäädessä pois. Uusia tekijöitä on haastava saada mukaan. Eikä vähiten siksi, että esimerkiksi pieni yhdistyspohjainen vapaaehtoistoiminta on kaikkine muodollisine velvoitteineen kankeaa ja raskasta. Sen sijaan, että kerätyt varat ja käytetty aika ohjattaisiin suoraan toimintaan ja kansalaisten hyväksi, suuri osa kuluu yhdistysmuodollisuuksiin. Se uuvuttaa vähäisetkin vapaaehtoiset. Tarvitaan uusia, houkuttelevia toimintamuotoja ja mahdollisuuksia järjestäytyä kevyemmin, jotta aikaa jää sen kaikkein tärkeimmän toteuttamiseen.
Tilastokeskuksen vuoden 2022 tilaston mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuminen on vähentynyt 10 vuodessa. Taloustutkimuksen Vapaaehtoistoiminta Suomessa -kyselytutkimus (2024) Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen toimeksiannosta taas osoitti reilun 1000 nettivastaajan otannalla, että aktiivisuus ei ole romahtanut ja kiinnostusta on. Tämä antaa hieman toivoa.
Vapaaehtoistoimijoiden määrä ja toimintaan käytetyt tunnit ovat arvatenkin Vantaan kokoisessa kaupungissa valtavat. Tämä tulisi tehdä yhä ponnekkaammin näkyväksi ja huomioiduksi osana toimivaa kaupunkikulttuuria. Meidän on luotettava, että uudet sukupolvet osaavat ja oppivat arvostamaan yhteistä tekemistä, joka on myös yksi kestävän tulevaisuuden rakennusaine. Ja vielä, maahan muuttaneiden mukaan saaminen on tärkeä muistaa.
Elokuun koittaessa huhuillaan kiivaasti jälleen vapaaehtoisia mukaan kaikkialla. Hyvä vaihtoehto on aloittaa vaikkapa Koulutien turvaajat -kampanjasta; jo yksikin tunti ensimmäisenä kouluaamuna suojatiepäivystystä riittää. Vantaan kaupunki on mielestäni rohkea, positiivinen ja potentiaalinen suunnannäyttäjä monessa asiassa. Nostetaan yhdessä vapaaehtoistoiminta ylpeästi trendin harjalle, koska Vantaalla on hyvä tekemisen meininki!