Aikuisten ”pisa”-tutkimuksen eli taitotutkimuksen ensivaiheen tulokset on julkaistu.
16-65-vuotiaiden lukutaitoa, numerotaitoa ja adaptiivista ongelmanratkaisutaitoa mittaava PIAAC II -tutkimus on toteutettu OECD:n järjestämänä 31 maassa. Suomessa tutkimuksen toteuttivat Koulutuksen tutkimuslaitos/Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus. Suomessa tutkimukseen osallistui 4061 henkilöä ja vastausosuus oli harmillisen alhainen vain 34%. Edellisen kerran PIAAC I -tutkimus toteutettiin reilut kymmenen vuotta sitten.
Hyviä uutisia tuli rutkasti: Suomalaisten tulos on tutkimusmaiden paras sekä lukutaidoissa, että numerotaidoissa. Ongelmanratkaisutaidoissa kärkisija saavutettiin Japanin kanssa. Taidot näyttäisivät olevan siis varsin hyvällä mallilla verrattuna muihin maihin.
Suomen tulokset ovat nousseet 12 vuoden takaisesta PIAAC I -tutkimuksesta merkittävästi verrattuna OECD-maihin. Tämä on ehkä hieman hämmentävä tulos, mutta koskee aikuisia. Suomen tulokset lukutaidoissa ovat parantuneet merkittävästi (vanhinta ikäryhmää lukuunottamatta). Erittäin hyvin lukutaitotestissä pärjäsi jopa 34%, toisaalta heikot taidot on 12%:lla.
Numerotaidoissa erinomaisen tason suorittajien osuus on kasvanut ja keskitasolta on siirtynyt sinne väkeä.
Ikäryhmien välinen vaihtelu on melko suurta. Yli 60-vuotiailla on heikoimmat taidot kaikissa kolmessa testatussa kategoriassa. Ongelmanratkaisutaidot taas ovat parhaat 20-40-vuotiailla.
Miesten ja naisten välillä erot ovat vähäisiä. Ja mielenkiintoista korrelaatiota on löydetty lukutaidon ja kotiympäristön kirjojen määrällä.
Henkseleiden paukutteluun ei kuitenkaan ole pelkästään varaa. Huolestuttava tulos oli muun muassa, että 12% suomalaisista aikuisista lukee heikosti tai erittäin heikosti. Tulosten tulkinta ja niistä tehtävät johtopäätökset tulevat aikanaan, kun raporttia päästään tarkemmin perkaamaan. Muutokset tuloksissa saattavat liittyä ikäluokkien vaihtumiseen verrattuna edelliseen tutkimukseen. Toisaalta testi on tehty suomen kielellä, mikä saattaa vaikuttaa osaltaan monitaustaisten vastauksiin. Nuorimmassa tutkimuksen aikuisten ikäluokassa ovat nyt mukana koululaisten huippupisatulosten tekijät vuosien takaa. Edelliskerralla arvioitiin heikoilla perustaidoilla olevan 600000 suomalaista, nyt arvio on tippunut puoleen, n. 310000.
Keskusteluissa on käynyt ilmi, että mm. ammatilliseen koulutukseen saatetaan tulla varsin puutteellisilla perustaidoilla ja tässä tarvittaisiin tukea kipeästi. Toisaalta aikuisten osaamisen taso on 30-45-vuotiailla varsin hyvä. Tämä sukupolvi on sitä 70-80-luvun korkeimmin koulutettua ikäluokkaa, joka on saattanut hankkia jatkuvan oppimisen periaatteen mukaan lisää osaamista koko työuran ajan. Mielenkiintoista onkin, miten aikuisten oppiminen karttuu: työssä, opiskeluissa vai non-formaalisti. Ehkäpä näiden miksauksena. Mutta varmaa on, että kyllä meillä riittää vielä tehtävää väestön taitojen ylläpitämisessä ja kohottamisessa. Kun maan talous laitetaan kuntoon osaavan työvoiman turvin, on aloitettava perustaidoista ja rakennettava vahvan pohjan lisäksi ammatillista ja monialaista osaamista jatkossakin.
PIAAC II -tuloksista saatiin vasta ensi vaiheen tietoa. On mielenkiintoista odottaa syvempiä analyyseja ja kenties niistä tehtäviä johtopäätöksiä siitä, mikä tai mitkä seikat vaikuttavat aikuisten perustaitojen saavuttamiseen.