Kuntapalveluissa arvostetaan Suomessa yleisesti varhaiskasvatusta ja esiopetusta hyvin korkealle. Siihen kohdistuu myös merkittäviä odotuksia.
Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiakaskyselyn tulokset julkaistiin tänään. Pääkaupunkiseudun kokonaistulos oli erittäin hyvä, joskin 54400 otokseen saatiin vain 11582 vastausta (21%).
Vantaalla kyselyyn vastasi reilut 3000 huoltajaa, mikä on 24% kyselyn saajista. Tämä oli oikeastaan asiakaskyselyn huolestuttavin tulos. Millä muulla tavalla voidaan saada kattavasti tietoa huoltajilta, kuin kysymällä? Jotta tilannekuva olisi realistinen, pidän erittäin tärkeänä, että jokainen vastaisi kyselyyn. Se on oikeastaan kansalaisvelvollisuus, kun yhteisiä palveluja käytetään. Vain sillä tavoin voidaan saada tietoa ja vaikuttaa.
Varhaiskasvatus Vantaalla sai yleisarvosanaksi 9,04. Erityisen korkealle arvioitiin lapsen osallisuus ja henkilökunnan kohtaamiskyky. Esimerkiksi 78 % huoltajista kokee, että heidät kohdataan hyvin (5/5). Henkilökunnan työ sai arvosanaksi 4,66/5, ja lapsen tarpeiden huomiointi arvioitiin 4,47/5. Nämä ovat erinomaisia arvoita. Omat kokemukseni varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta ovat juuri tämän suuntaisia. Kiitos ja onnea! Kehittämiskohteet olivat vain muutamien prosenttien vastausosuuksia, joihin varmasti laadukkaassa järjestelmässä perehtydään kaikesta huolimatta.
Ovatko tulokset linjassa sen yleisen mielikuvan kanssa, jota sosiaalisessa mediassa maalataan? Julkinen negatiivissävytteinen keskustelu ei näytä korreloivan kyselyn tuloksiin eli huoltajien mielipiteisiin. Ensimmäisen lapsen aikana olin hyvin aktiivinen vanhempaintoimikunnassa ja saimme isolla joukolla järjestetyn rakentavan keskustelun avulla Vantin kanssa merkittävää parannusta varhaiskasvatusyksikköön sekä siisteystasoon, että teknisiin varusteluihin, kuten kuivauskaapin hankintaan. Olimme vahvasti päiväkodin johtajan ja henkilöstön tukena ja meille syntyi hyvin luottamuksellinen keskusteluyhteys. Taidettinpa saada järjestetyksi jopa Ravintola Backaksen hirvipullat ja pannarijälkkärit, kun ruokapalvelut olivat lakossa. Hyviä muistoja ja tsemppimeininki!
Henkilöstön vaihtuvuus on aihe, joka kenties puhuttaa eniten. Veto- ja pitovoimaan on pyritty vaikuttamaan mm. palkkausperusteiden tarkistamisella. Tästä tulee ehdottomasti pitää jatkossakin huolta. Tilanne vaikuttaa asiantuntijoiden mukaan rauhalliselta nyt, ja voidaan tulkita, että se on yleisellä tasolla parantunut. Mutta siltikin ammattikasvattajien kentällä tarvitaan solidaarisuutta ja tahtoa katsoa, ketkä ovat aidosti palkkakatveessa suhteessa vastuuseen.
Vaikka tämä on monille päivän selvää, niin kerraten vielä todettakoon, että jos lapsi on varhaiskasvatuksessa arkisin keskimäärin 42h ja kotona huoltajien kanssa vietetty valveillaoloaika viikossa on n. 58h, niin karkeasti laskettuna lapsi viettää varhaiskasvatuksessa n. 40% valveillaoloajastaan tavallisen viikon aikana. Se on paljon! Tästä syystä nimitys on päiväKOTI. Ja sen lisäksi kyseessä on varhaisKASVATUS. Eli kodin kanssa tehtävä yhteistyö kasvatustoimissa on hyvinkin olennaista.
Miltä tulevaisuus näyttää? Asiakaskyselyn tulosten julkistamisen yhteydessä pidettiin asiantuntijapaneeli, jossa nostettiiin lähitulevaisuuden kannalta tärkeitä pointteja. Näistä on helppo olla samaa mieltä sekä äitinä että koulutusalan toimijana:
😊 Turvallinen ympäristö ja mahdollisuus oppimiseen ovat läpileikkaavia teemoja.
😊 Lukemista voi tuskin liiaksi korostaa. Samoin positiivista pedagogiikkaa, vahvuuslähtöistä kohtaamista ja tunnetaitoja pidetään mukana jatkossakin.
😊 Monialainen henkilöstö on rikkaus. Nykyiselläänkin varhaiskasvatusta tukevat sosionomit, taidepedagogit jne. Henkilöstön osaamistasoa on ylläpidettävä.
😊 Perheet ovat moninaisia ja se on tärkeä ottaa huomioon.
Tärkeät teemat koskettavat myös perheitä itseään ja tukevaa palvelua eli neuvoloita.
Leikin voimaa ei korvaa mikään, joten sillä eteenpäin! Koska sinä sait viimeksi leikkiä? Minä saan ilokseni osallistua päiväkoti-ikäisen lapseni leikkiin päivittäin.
