Vantaan Sanomat uutisoi (30.1.25) ministeri Sanni Grahn-Laasosen suositelleen Vantaata ottamaan käyttöön ns. Forssan mallin, jossa peruskoulun päivät alkavat aikaisintaan vasta klo 9. Ylen artikkelin mukaan tästä on saatu hyviä tuloksia, mikä tukee asiantuntijoiden näkemyksiä ja maailmalta saatujen tutkimusten tuloksia. Samaisessa artikkelissa näytetään äänestystulos, jonka mukaan 70% vastanneista (40510) on ysin aamun kannalla. Asia ei ole suinkaan uusi, siitä on keskusteltu jo vuosikaudet ja alotteita asian tiimoilta löytyy ennen 2020-lukua.
Uni-valverytmin muutokset vaikuttavat teini-iässä erityisesti 7.-luokista lukioikäisiin. Uni-valverytmi kääntyy myöhäisemmäksi ja nukahtaminen myöhäistyy. Näin ollen luonnollinen vuorokausirytmi siirtyy muutaman tunnin myöhäisemmäksi. Mutta unentarve ei vähene. Nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset. Mutta ovathan nuoret tähänkin asti käyneet koulua klo 8.15 alkaen, eikö aikaisin herääminen ole ihan hyvää valmistautumista työelämäänkin?
Teema nousi jälleen ajankohtaiseksi viime syksynä ja innostuin asiasta ensi puraisulla. Tämähän on loistava ja kannatettava idea. Halusin kuitenkin varmistua, mitä mieltä ytimessä työskentelevät ammattilaiset ovat. Kysyin asiaa muutamilta rehtoreilta ja peruskoulujen opettajilta. Se ei helpottanutkaan mielipiteen muodostusta, koska viesti heiltä oli täysin päinvastainen: ajatus on kaunis, mutta käytännössä ei kannatettava. Miksi näin?
Koulupäivät ovat jo nyt kohtuullisen pitkiä nykyisellä tuntikehyksellä. Tulossa on lisäystä matematiikan ja äidinkielen osalta. Erityisvarusteiset luokat, kuten käsityö, musiikki, liikunta, ovat maksimikapasiteetilla jo nyt 8-16 välillä. Koulupäivät venyisivät ainakin sinne klo 16 asti, jopa klo 17. Lukioissa kautta maan on ongelma aamujen siirtämiselle, koska yksittäisessä jaksossa ei muutoin ehditä järjestämään lain vaatimaa vähimmäismäärää opetusta. Lukioiden osalta raamit eivät anna kovastikaan pelivaraa. Päivien pidentyminen johtaisi väistämättä opintojen pidentämiseen ns. lukulomalle, vaikuttaisi ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen tai jopa niiden ajankohtaan ja lykkäisi valmistumista ainakin puoli vuotta eteenpäin.
Monet harrastukset sen sijaan alkavat jo aikaisemmin ja poissaolot oppivelvollisuudesta eivät ole mahdollisia. Lisäksi eräs opettaja toi esiin, että oppilaat ovat iltapäivisin levottomia ja keskittymiskyky herpaantuu, joten painopistettä ei tulisi siirtää sinne. Forssan mallin kokemukset tosin osoittavat, että myöhäisemmät aamut auttavat keskittymään pidempään iltapäivisin. Toisaalta pohdituttaa myös, että siirtäisikö myöhäisempi aamu nukkumaanmenoa ja peliaikaa vain myöhäisemmäksi, vai tulisiko unta tosiasiallisesti enemmän. Entä jos koulu alkaisi vasta klo 9, olisiko aamutunnille jotakin hyödyllistä käyttöä kouluyhteisössä?
Haastattelemani opetusalan asiantuntijat korostavat myös, että kyse ei ole pelkästään yksittäisen koulun tai koulutuksen järjestäjän päätöksistä, toisin kuin annetaan ymmärtää. Vaikka valta lukujärjestyksen rakentamiseen olisikin koululla, on tässä oikeasti kyse korkeamman tason ohjauksesta. Näkökulmia on myös monia – osa nuorista on tämän kannalla, samoin huoltajista. Mutta on myös toisen suuntaisia mielipiteitä. Kumpi painaa enemmän, käytännön järjestelyjen kankeus vai tutkimustulokset? Koulujärjestelmän ensisijaisena näkökulmana ovat aina oppilaan etu ja oppimistulokset, eivät työehtosopimukset tai tunteisiin pohjaavat mielipiteet. Tutkimusta tehdään, jotta saadaan puolueetonta tietoa siitä, miten asiat ovat ja vaikuttavat.
Asia ei taida olla vielä valmis ja kysymyksiä on paljon. Suomessa pitää vahvemmin jakaa hyviä käytänteitä ja kokemuksia. Miksi Forssassa toimivaa asiaa ei saataisi toimimaan myös Vantaalla, koska lainsäädäntö on kaikille samat? Vantaan malli selviää kokeilemalla. Kysytään myös opettajilta ja opiskelijoilta, kuten on joillakin paikkakunnilla jo tehtykin. Vai palataanko kysymyksessä koulukohtaisesti käytössä olevien koulutilojen riittävyyteen? Se on edessä joka tapauksessa, kun oppimisen tuen järjestelyt vaativat riitävästi tilaa elokuusta 2025 alkaen.
– Lämmin kiitos verkostoni asiantuntijoille –