Julkaistu Vantaan Sanomissa 20.3.2025
Ensin oli urheilu, sitten liikunta, liikunnallinen elämäntapa ja nyt liikkuminen. Kynnystä on madallettu ja pyritään madaltamaan edelleen. Liikkumisen merkitystä voi tuskin liiaksi korostaa, eikä siksi siitä puhumista tule vähentää. Päinvastoin.
Asia on monitahoinen; toisaalta meidän tulisi löytää sopivat keinot liikkumiseen kannustamiseen kaikissa ikäluokissa, erityisesti heidän kohdallaan, joille liikkuminen ei ole mielekästä. Höntsää tulisi lisätä. Toisaalta urheiluseurojen toimintaa tulee tukea, jotta hyvät rakenteet ja toimivat järjestelmät säilyvät. Sekä matalan kynnyksen liikunta että urheilu kulkevat rinta rinnan. Molemmat tulee mahdollistaa, mutta ei toisen kustannuksella.
Monissa lajeissa kyse on sopivista tiloista. Odotamme lisää liikuntasaleja/lattiapinta-alaa rakennushankkeiden myötä. Toisaalta tilakustannusten noustessa perheiden osallistumismaksut nousevat korkeiksi ja harrastamisen kuukausikustannus karkaa käsistä. Pahimmillaan kustannukset voivat nousta useita kymmeniä euroja kuukaudessa yhtä harrastajaa kohti. Tämä rajoittaa osallistumista ja vähentää intoa mukanaoloon. Siihen meillä ei ole yksinkertaisesti varaa.
UKK-instituutin tutkimuksen mukaan liikkumattomuuden kustannus on vähintään 3,2 miljardia euroa vuodessa. Väestön fyysinen kunto laskee lähes kaikissa ikäryhmissä. Vantaan osuus tästä kustannuksesta on vähintään 100 miljoonaa euroa. On esitetty arvioita, että tällä menolla 2040-luvulla vain 2 prosenttia 50-vuotiaista miehistä on hyvässä kestävyyskunnossa. On arvioitu myös, että suorien terveydenhuollon kustannusten kasvu on peräti 58 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa sitä, että meillä ei ole tulevaisuudessa jaksavaa työvoimaa fyysistä kuntoa vaativissa tehtävissä.
Suomi liikkeelle -ohjelma on monivuotinen 80 miljoonan euron hanke, jonka tavoitteena on rakenteiden muuttaminen sellaiseksi, että liikkuminen olisi mahdollista ja houkuttelevaa. Tässä riittää vielä paljon tehtävää. Keskeisessä roolissa on vantaalainen järjestö- ja seurakenttä, joka kantaa ison vastuun kaikenikäisten liikuttamisesta. On huomionarvoista, että tämä kenttä toimii myös pitkälti vapaaehtoisvoimin. Toinen merkittävä taho on neuvolatoiminta, joka tavoittaa miltei kaikki perheet. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen lähtee perheistä ja vanhempien ymmärryksen lisäämisestä. Toisaalta lasten vanhemmat saattavat itse innostua liikkumisesta lapsen harrastuksen myötä. Kaikki mahdolliset tilanteet on hyödynnettävä.
Jatkossa meidän tulee kehittää Vantaan kaupungin sekä Vantaa-Keravan hyvinvointialueen liikkumista ja urheilua tukevia rakenteita niin, että onnistumme saavuttamaan tavoitteet. Liikkumisen lisääminen on ennaltaehkäisevää työtä, joka myös säästää euroja.
Jos sivistystä ajatellaan, niin siihen kuuluu ymmärrys hyvästä elämästä. Yksi hyvinvoinnin rakentajista on liike, joka ei koskaan kulu loppuun.
Jenni Karemo, rehtori
Kunta- ja aluevaaliehdokas (Kok.)
Karri Louevuo, toiminnanjohtaja
Kuntavaaliehdokas (Kok.)