Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille 2025. Tätä ennen otettiin hieman vauhtia työllisyyden kuntakokeiluista. Silti prosessit ovat vielä kehkeytymässä, eikä vähiten siksi, että kuntiin siirtyi tehtävien lisäksi merkittävä määrä henkilöstöä.
Uudistuksen hyvä tausta-ajatus piilee siinä, että työpaikat ja työntekijät kohtaisivat paikallisten tarpeiden mukaan. Tässä halutaan nivoa sekä yritykset että oppilaitokset tekemään tiivistä yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa. Fyysisesti yhteisiin tiloihin ohjatut toimijat, kuten Tikkurilan Osaamiskampuksella, voivat parhaimmillaan käydä aitoa vuoropuhelua. Ajatus on kannatettava: tehokkaat ja oikeasuhtaiset työllistämistoimet. Muutamia vaaranpaikkojakin löytyy.
Vantaa virtaa elinvoimasta. Yritykset ovat rohkean kaupungin vetovoima, ja toisinpäin. Työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantoon tulee panostaa monikulttuurisella Vantaalla. Painopiste tulee siirtää työttömyyden hoidosta työllistymiseen, mutta tämä edellyttää tietysti ensin työpaikkojen lisääntymistä. Vain sitä kautta voidaan saada kasvua. Miten Vantaa houkuttelee yrityksiä? Sijainnin, kaavoituksen ja palveluiden kombolla. Kaikki panokset tarvitaan.
Entäpä työntekijät? Erityisesti Vantaalla on huomioitava, mitä monitaustaisten työllistyminen edellyttää. Suomen kielen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen on panostettava vahvasti. Myös yritysten palvelusetelimallia tulisi tutkia, jotta yrityksiin rekrytoitu työvoima saavuttaa riittävän suomen kielen tason. Suomen kielen koulutusta tullaan tarvitsemaan joustavasti työssä käyville, työttömille ja työvoiman ulkopuolella oleville. Tässä mm. Vantaan Aikuisopisto on keskeisessä roolissa.
Oppilaitoksista kuuluu viestiä, että ammatillisiin opintoihin hakeudutaan yhä enemmän puutteellisin perustaidoin. Opiskelutaidot, äidinkieli ja matematiikka saattavat olla niin puutteellisia jopa peruskoulun jälkeen, että ne vaikeuttavat opinnoissa menestymistä. Näissä tilanteissa tarvitaan täydentävää perustaitokoulutusta. Eri oppilaitosmuotojen on tarpeen tehdä yhteistyötä koulutuspalveluiden kattavuuden lisäämiseksi.
Yhteistyö työllisyyspalveluiden, yritysten ja oppilaitosten välillä tulee rakentaa toimivaksi ja tehokkaaksi. Pienenä vaarana on, että ammatillisesta koulutuksesta ryhdytään tuottamaan vain kapean alan osaajia täsmätarpeisiin, ja perus työelämätaidot jäävät puuttumaan. Toisaalta tässä tilanteessa tärkeintä olisi ylipäätään työllistyminen. Mutta pidemmän aikavälin tarkasteluna ammatilliset perusvalmiudet tukevat paremmin työelämässä menestymistä. Mikäli ammatillisen koulutuksen sisällöt rajoitetaan jatkossa tiukemmin, on perusvalmiuksia kenties koulutettava toisessa koulutusmuodossa.
Nuorisotyöttömyyteen, työ- ja koulukuntoisuuteen on pureuduttava erityisen ponnekkaasti henkilökohtaista tukea sekä moniammatillista yhteistyötä lisäämällä. On kannatettavaa, että työllisyyspalveluiden tukena voidaan käyttää mm. sosiaalialan ammattilaisia. Tämä tarkoittaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Työnhakijoiden kokonaistilannetta on tarkasteltava, jotta työelämäpolut saadaan kestäviksi.