suunta on selvä, mutta työtä riittää
Aloitin aluevaltuutettuna Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, ja ensimmäinen valtuustokauden kokous antoi heti vahvan kokonaiskuvan alueen tilasta. Vuoden 2024 arviointikertomus oli minulle uutena valtuutettuna tärkeä taustoitus – se avasi selkeästi toiminnallisia ja taloudellisia haasteita ja onnistumisia.
Hyvinvointialueella on meneillään mittava uudistusohjelma 2024–2030, jonka tavoitteena on saavuttaa 300 miljoonan euron tuottavuustoimet tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Arviointikertomuksen viesti on selkeä: säästöjä ei tule toteuttaa leikkaamalla, vaan toimintoja pitää sopeuttaa älykkäästi. On arvioitava ennakkoon, mitä toimenpiteet merkitsevät asiakkaiden näkökulmasta eli tosiasialliset vaikutukset huomioiden.
Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa oli nopeasti nähtävissä, että VaKen alueen erityispiirteet ja väestörakenteet ovat haastavat suhteessa määriteltyy rahoitukseen. Kumulatiiviseksi muodostunut alijäämä tullaan kattamaan tiukalla taloudenpidolla arviolta vuonna 2028, mikä ei vastaa lain määrittämää tavoitetta, koska ensisijalla on asukkaiden lakisääteisten palveluiden turvaaminen. Selkeä suunnitelma ja suunta on kuitenkin selvillä. Hyvinvointialueen rahoituksessa tulee huomioida alueen erityispiirteet.
Muutamina nostoina mainittakoon, että henkilöstön saatavuus on parantunut ja vuokratyövoimasta on luovuttu avointen vakanssien täyttämisessä. Mielenterveyspalveluihin pääsi aiempaa useampi, aiempaa nopeammin; kiireettömään hoitoon pääsi vuoden lopulla 14 vrk:ssa 88% palveluun hakeutuneista, kun vuonna 2023 vastaava osuus oli 50%. Itselleni varmistui, että asiantuntijat suosittelevat perusterveydenhuoltoon panostamista omatiimi-toimintamallin, joka parantaa hoidon sujuvuutta lisäksi myös ammatinharjoittaja-omalääkärimallin kautta lisäämällä lääkärien määrää.
Huomioni kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten palveluihin, koska olen sitoutunut #ÄäniLapselle-valtuutettu. Perheneuvoloissa tehdään vaikuttavaa työtä ja kehitys on varhaisemman tuen suuntaan. Kasvatus- ja perheneuvontaan odotusaika oli vuonna 2024 21vrk, kun se vuotta aikaisemmin oli 52vrk. Perheneuvolan nuorten psykososiaalisen tuen palveluun pääsy 14vrk:ssa oli 73% ja 90vrk:ssa 100%. Tavoite on kuitenkin 14 vrk:ssa, joten parannettavaa riittää. Erityinen huoli on lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, joissa asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet. Palvelun saaneiden osuus 14 vrk:ssa oli 0% ja 90 vrk:ssa 32%. Terapiatakuun astuttua voimaan 1.5. alle 23-vuotiaidn nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Tämän toteutumista tulee seurata tarkkaan. On myös huomioitava, että hoidon tarpeen arviointi on eri asia kuin palveluun ohjautuminen.
Lasten ja nuorten tavoittamisessa keskeistä on koulujen kanssa tehtävä yhteistyö. Vahvaa psykososiaalista tukea tarvitsevien lasten Paja- ja Etappi-luokilla ovat toimineet opetushenkilöstön kanssa yhteistyössä sosiaaliohjaajat ja psykiatriset sairaanhoitajat. Heidän työpanoksensa on poistettu ja tilalle on palkattu koulunkäynninohjaajia. On selvää, että kaikenlainen tuki on hyväksi, mutta erityisammattilaisten osaamista ei voida tuloksekkaasti korvata. Nämä lapset ja nuoret ovat tietyllä tavalla haavoittuvaisemmassa asemassa suhteessa moniin muihin, ja oikeasuhtaisen tuen puute tulee aiheuttamaan myöhemmin merkittäviä haasteita ja kustannuksia. Tämän asian ratkaisemiseksi on etsittävä edelleen keinoja esimerkiksi Vantaan naapurikunnista. Ratkaisu löytyy ainoastaan hyvinvointialueen ja kaupungin tiiviillä yhteistyöllä. Onneksi saimme vakuutuksia siitä, että hyvinvointialueen ja kaupungin yhteistyöelin, neuvottelukunta perustetaan rajapinta-asioiden ratkaisemiseksi. On ajateltava kaupunkilaisten etua – tässä asiassa lasten ja nuorten.
Tiedämme, että lasten ja nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin heikentyminen näkyy palveluiden kasvavassa kysynnässä. 8. ja 9. luokan oppilaista kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee isompi joukko kuin keskimäärin Suomessa. Myös alaikäisten väkivaltarikollisuus ja vakavat väkivallanteot näkyvät kasvavana ilmiönä myös Vantaa ja Keravan alueella 30% nousuna 2019-2023 välisenä aikana. Ennaltaehkäisevät toimet ja varhaisen puuttumisen malli yhteistyössä hyvinvointialueen, kaupungin ja järjestöjen kanssa voivat tuottaa tulosta, mikäli ne tehdään selkän toimenpideohjelman kautta.
Itse haluan pitää katseen myös lapsibudjetoinnissa ja lapsivaikutusten arvioinnissa. Tästä ei arviointikertomuksessa mainittu, mutta tiedän asian olleen aloitteiden listalla jo vuosia sitten. Näitä systemaattisesti toteuttamalla ja päätöksentekoon tehtävien hyvin rakenteiden tukemana, saadaan pidettyä toiminnallinen ja taloudellinen fokus perustellusti raiteilla.
Ensimmäisessä aluevaltuustokokouksessa allekirjoitin myös valtuustoaloitteen selviämishoitoyksikön perustamisen kiirehtimisen puolesta.
🎯 Kun toimitaan ajoissa, säästetään inhimillisesti ja taloudellisesti.
💙 Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee mahdollisuuden voida paremmin.