Uuden valtuuston ensimmäistä kokousta hallitsi talouskeskustelu. Osavuosikatsaus, talousarviolaadinnan kehys sekä hyvinvointikertomus nivoutuivat toisiinsa. Kehityssuunnista ja viimeaikaisista talouden haasteista oltiin valtuustossa aiheestakin huolissaan. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä ja kuka? Haasteet Suomessa ja globaalisti eivät ole yksinomaan vantaalaisten ratkaistavissa. Siitä huolimatta Vantaan mahdollisuudet menestyvänä ja rohkeana suunnannäyttäjänä siintävät toiveissa. Kunhan vain päästäisiin eteenpäin.
Raha on ratkaiseva tekijä valitettavan moneen parannusehdotukseen. Ja kun taloutta tulee tasapainottaa, jaetaan tyylikästä niukkuutta ja käydään arvokeskustelua siitä, mikä toimiala ottaa isoimman kolhun vastaan ja tulisiko joitakin toimintoja erityisesti suojella. Tällaisista periaatteellisia näkökulmia on kirjattu Vantaa-sopimukseen eli valtuustosopimukseen, jonka valtuustoryhmät ovat yhteisesti hyväksyneet. Kun neuvottelut seuraavan vuoden budjetista alkavat, haastetaan sopimukseen sitoutumisen aste varmasti.
Käytin valtuustourani ensimmäisen puheenvuoron hyvinvointikertomukseen liittyvässä keskustelussa.
*****
”Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Talousarviokehyskeskusteluun liittyen: talousarviossa tehtävillä päätöksillä on suora vaikutus myös hyvinvointikertomuksessa esitettyihin puutteisiin ja haasteisiin. Lisäksi erityisesti monialainen ja poikkileikkaava toimialat läpäisevät yhteinen suunta on pidettävä kirkkaana. Sitä kenties tulee kirkastaa entisestään, koska kertomuksessa on myös punaisella nähtäviä haasteita. Hyvinvointikertomusta lukiessa tulee mieleen, että hyvinvointivaikutusten arviointi oli tarpeen myös talous- ja strategiatyössä. Ne ovat suorassa suhteessa tuleviin kuluihin.
Aloittavana kason puheenjohtajana totean, että kasvatus, koulutus ja sivistys ovat suorassa yhteydessä hyvinvointiin ja huoltovarmuuteen, kuten puheenvuoroissakin on kuultu, joten tulemme varmasti sivuamaan tätä keskustelua vielä useasti.
Kunnellessani nuorisovaltuuston edustajan erinomaista puhetta, on todettava, että hyvinvointisuunnitelmaa ja strategiaa laadittaessa on syytä ottaa vahvasti esiin lapsivaikutustenarviointi. #äänilapselle valtuutettuna pidän tärkeänä, että tämä asia pidetään näkyvästi esillä, ja sen käyttöönotto toteutuu mieluusti jo hetimmiten talosarviota laadittaessa.
Valtuutettu Lehmuskallio totesi aiemmin kokouksessa oivallisesti, että hyvä työ on jo aloitettu erilaisten haasteiden taklaamiseksi. Usein vaikutukset näkyvät viiveellä. Paljon hyvää tehdään jo nyt, sen olen nähnyt itse sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa.
Uskon myös, että kaikki toimet eivät välttämättä vaadi valtavasti resursseja, kuten valtuutettu Vanhasen mainitsema liikunta. On myös paljon asioita, joita voidaan tehdä yhteistyötä tiivistämällä, varsinkin hyvinvoinnin osalta. Eritoten on pidettävä mielessä, että Vantaan kaupunki ei yksistään tee hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämisessä on jokaisella asukkaalla ja naapurilla merkittää rooli. Kyse on siis ennen kaikkea siitä, miten jokainen meistä ymmärtää asian vakavuuden. Siitä lähtee muutos.”
*****
Tällä puheella halusin nostaa esiin sen tärkeän seikan, että hyvinvointia ei voi lisätä pelkästään ulkoapäin. Jos ihmiset liikkuvat liian vähän, heitä ei saada liikkeelle rakentamalla koreita puitteita. Tällainen toiminta palkitsee korkeintaan ne, jotka jo liikkuvat ja ovat aktiivisia. Vähän liikkuvien pitää saada itse oivaltamaan liikkumisen tärkeys omalle hyvinvoinnille. Nämä ovat ruohonjuuritason tekoja; arkisia pieniä muutoksia. Jos kiusaamista halutaan kitkeä tai lasten lukemista pitää lisätä, on perheet saatava mukaan kasvatustalkoisiin. Ei muutosta voi ulkoistaa. Lopulta muutos lähtee jokaisesta yksilöstä ja oivalluksesta, mistä on kysymys. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Aina resurssien lisääminenkään ei auta oivalluksen syntymiseen. Tarvitaan oikeat keinot.