Korkea työttömyysaste herättää huolta. Pitää muistaa, että lähtökohtaisesti työpaikkoja ei synny itsestään. Tarvitaan pienyrittäjiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat valmiita tarjoamaan työtä. Kaikki kunnia siis heille, jotka tämän tekevät. Keskeinen kysymys on, mikä saa yritykset avaamaan työpaikkoja, saati asettumaan esimerkiksi Vantaalle. Keinovalikoimaa varmasti olisi kaavoituksen lisäksi, mutta mitä?
Elokuussa nuorten työttömyysaste oli koko maassa alle 24-vuotiaiden osalta 21,7%, eli n. 37 000 henkilöä. Vantaan osuus tästä oli 2200 henkilöä. Valtuustokauden sitovissa tavoitteissa on tunnistettu, että työnhakijoiden osaamisen tulee vastata työmarkkinoiden tarpeita, eikä niin, että osaajille etsitään koulutusta vastaavaa työtä. Koulutetaan siistyötä vastaavaksi. Tässä on iso kulttuurinen muutos. Elinvoimapalveluiden, työllisyyspalveluiden ja Varian yhdyskäytävämalli vastaa osaltaan nuorten kohdalla tähän haasteeseen. Hätä on ehdottomasti inhimillinen. Tämän lisäksi ammatillisen koulutuksen vos-rahoitus on osin riippuvainen koulutuksen jälkeisestä työllistymisestä tai opiskelupaikasta. Intressit parempaan työllistymiseen ovat monialaiset.
Työpajatoiminta ja yksilövalmennuksen tarve ovat kasvaneet nuorisotyöttömyyden lisääntymisen vuoksi. Miltä osin näiden nuorten työttömien tilanteeseen vaikuttavat esimerkiksi vaikkapa suomen kielen valmiudet? Asiantuntia-arvio on, että yksi keskeinen haaste ovat heikot perustaidot. On ymmärrettävää, että jos esimerkiksi ammattiin opiskellessa todetaan heikot työelämä- tai perustaidot, ei koulutuksella saavuteta yksilön kannalta toivottavaa lopputulosta eli työllistymistä. Toisin sanoen, miten poikkihallinnollisilla toimilla voidaan jatkossa ehkäistä vastaavan tilanteen jatkuminen? Kuten kaikessa toiminnassa, niin tässäkin, on tärkeä huolehtia heistä, joita tilanne tällä hetkellä koskee, antaa yksilöllistä ohjausta ja panostaa NEET-nuorten* tavoittamiseen. Mutta myös siitä, että nuorisotyöttömyyden juurisyyt saadaan ennaltaehkäisevästi ratkaistua koulutusjärjestelmän yhteistyöllä.
Hallituksen työllisyyspolitiikan myötä tulossa on nuorten työllistymisseteliin varattu 30Meur rahoitus, joka otettanee käyttöön v. 2026 alusta. Tällä kannustetaan yrityksiä palkkaamaan nuoria, joilla ei ole ollut vielä työpaikkaa tai työkokemus on vähäistä. Työllistymissetelin myöntämiselle laaditaan kriteerit ja työsuhteen tulee kestää vähintään 6kk, jonka aikaisesta palkasta korvataan enintään 50% työnantajille, kuitenkin maksimissaan 9000eur. Tällä arvioidaan voitavan työllistää 18-29-vuotiaista n. 3400-4400 nuorta. Vantaalle voitaisiin kotiuttaa tästä rahoituksesta karkeasti laskettuna n. 1,52Meur potti, kun katsotaan nuorten työttömien osuutta koko maan lukemista.
Tässä kohdin on toki toivottavaa, että yritysten lisäksi työllistäjänä voidaan nähdä laaja järjestö-, säätiö- ja seurakenttä. Ja että Vantaalla aktivoidutaan ennakoivasti avautuvan rahoituksen hyödyntämisessä, kun rekrytointikannustin nuorten elämän siirtymätilanteiden välisiin työkokemuksiin on saatavilla. Nuorisotutkimusseuran akatemiatutkija Lotta Haikkola on todennut, että oikeaan työsuhteeseen pääsy on tutkimusten mukaan yksi tehokkaimmista keinoista tukea työllistymistä. Tehokkaampaa kuin esimerkiksi työharjoittelu.