Pidin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa puheenvuoron, jossa halusin kiittää erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluiden hyvää tasoa, erityisesti upeaa neuvolahenkilökuntaa. 
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Haluan aloittaa kiitoksella. Kiitos henkilöstölle ja hallinnolle siitä, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pääosin hyvin toimivia. Vuoden toisen osavuosikatsauksen perusteella palveluihin pääsy on monin osin hyvällä tasolla – ja mikä vielä tärkeämpää: ne palvelut myös toimivat ja vaikuttavat.
Olen itse nähnyt, miten hyvin esimerkiksi neuvolapalveluiden seula toimii. Oikea-aikainen ohjautuminen jatkotutkimuksiin on sujuvaa, ja viestintä toimii moitteettomasti neuvolan, Peijaksen, Lastensairaalan ja vaikkapa silmäsairaalan välillä. Myös lasten suun terveydenhuollossa palveluketjut toimivat hienosti. Tämä on kokemusasiantuntijan kommentti.
Vaikka julkisessa keskustelussa maalataan kuvaa, että terveydenhuolto on rikki, niin tältä osin se ei pidä Vaken osalta paikkaansa. Meillä on paljon hyvää — jopa erinomaista.
Neuvola on paikka, jossa perheitä tuetaan ennaltaehkäisevästi – ja siellä voidaan vaikuttaa myös arjen valintoihin, kuten digilaitteiden käyttöön, liikkumiseen ja lukemiseen. Jos jotakin sääntelyä Suomessa pitäisi lisätä, lisäisin neuvolakäyntien velvoittavuuden. Viime kevääseen asti luulin itsekin, että lasten neuvolakäynnit ovat pakollisia, kunnes tietoja oikaistiin.
Vauvaperhetyö on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. On hyvä, että sen haasteet on tunnistettu ja niihin pyritään vaikuttamaan, vaikka jonot kertovatkin jotakin vauvaperheiden arjen kuormituksesta. Vanhempien riittävä mielenterveyspalvelujen tuki, on koko perheen etu. Ratkaisut syntyvät monien tekijöiden summasta.
Sitovissa tavoitteissa todetaan myös, että perheneuvolaan yhteyttä ottavat vanhemmat ja nuoret saavat ensiajan nopeasti. Yhteydenotoissa korostuvat erityisesti vanhemmuuden tukeen liittyvät tarpeet. Se on tärkeä signaali ja viesti, johon meidän tulee vastata. Ja joka kaipaa vahvaa huomiota. Ne eväät, joita X-ja Y-sukupolvi ovat saaneet toimiakseen nyt vanhempina ovat kovin erilaiset, kuin missä maailma nyt lepää.
Onneksi meillä on vahva järjestökenttä, joka tarjoaa tukea, neuvoja ja ohjausta. Ja on hienoa, että Koivukylän perhekeskus on tänään avannut ovensa. Odotan innolla, millaisia työntekijä- ja käyttäjäkokemuksia perhekeskuksista saadaan. Toimiva järjestöyhteistyö on hyvinvointialueella vahvasti tunnistettu ja tunnustettu. Järjestötoiminnan lisäpanostukset ovat kaikilta osin perusteltavissa.
Hyvinvointialueen menestys mitataan mm. siinä, miten hyvin se tukee lapsia, nuoria ja vanhempia – ja tällä hetkellä suunta on monin osin oikea.
****
Nuorten mielenterveydenpalveluiden osalta on vielä paljon tehtävää. Nuorten alle 23v terapiatakuun toteutumista on tarkkailtava. Ja tarvittaessa lyhytterapiaan pääsyä voidaan edistää palvelusetelimallilla. Tähän ei ole kuitenkaan tarvetta, mikäli työntekijäresurssin lisäyksellä saadaan jonot lyhennettyä. Hoitajatyövoima on hyvällä tasolla, sen sijaan lääkärien saatavuus on ollut haastavaa. Palveluihin on palkattu 2 uutta lääkäriä ja lisäksi kouluilta on siirretty Etappi-toiminnan poistumisen myötä 9 sairaanhoitajaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Vaikuttaa siltä, että terapiatakuuseen vastaaminen saadaan toimimaan omana toimintana.
Ensisijainen tavoite tulee kuitenkin olla, että terapian tarve vähenee. Avun saaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on saada juurisyyt ratkottua. Jatkuva palvelutarpeen kasvu indikoi siitä, että yhteiskunnassa ja nuorten elämässä on jokin perustavanlaatuinen haaste. Ja sen ratkaisu ei ole terapian lisääminen.
Pelkkä puheeksiottaminen ja keskusteluapu voisi joissakin tilanteissa olla hyödyksi ja ehkäistä isompien haasteiden syntymisen.