Tuntijako on arvovalinta – Vantaalla se on tehty viisaasti
Viime viikkoina käyty vilkas keskustelu Helsingin suunnittelemista perusopetuksen tuntijakomuutoksista on osoittanut, kuinka perustavanlaatuisesta asiasta on kyse: kritiikki on kohdistunut erityisesti valinnaisaineiden sekä taito- ja taideaineiden asemaan. Perusopetuksen tuntijako vaikuttaa suoraan jokaisen lapsen kouluarkeen.
Viime syksynä budjettineuvottelujen yhteydessä Vantaalla haluttiin turvata valinnaisaineiden tunnit leikkauksilta sekä ala- että yläkoulussa. Perusopetuksen valinnaisaineiden yhteenlaskettu vähimmäistuntimäärä on yhdeksän – Vantaalla näitä on edelleen yksitoista. Suomenkielisen perusopetuksen tuntijakoihin tehtiin Vantaalla tammikuussa muutoksia, jotka astuvat voimaan 1.8.2026 alkaen. Yksi merkittävimmistä muutoksista on se, että valinnaisista tunneista kiinnitetään kaikille oppilaille pakollisiksi oppiaineiksi käsityön ja kuvataiteen opetukseen yhteensä kolme vuosiviikkotuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että näiden aineiden opetus lisääntyy 4.–5. vuosiluokilla. Muutos ei koske musiikkiluokkia, joissa valinnaisuus on edelleen kohdistettu musiikkiin.
Ratkaisulla vahvistetaan oppilaiden kädentaitoja ja niihin liittyviä keskeisiä valmiuksia, kuten matemaattista ajattelua. Huoli taitojen kaventumisesta ei ole uusi: muun muassa Käsityönopettajien liitto ja Hammaslääkäriliitto ovat nostaneet esiin motoristen taitojen heikkenemisen vaikutuksia. Käsityön kautta kehittyvät hienomotoriikka, luova ongelmanratkaisu ja monet tulevaisuuden taidot, joita ei opita lukemalla ohjeita – vaan tekemällä.
Taideaineiden vaikutuksia on laajasti tutkittu. Niiden myönteinen vaikutus kasvuun, hyvinvointiin ja jopa kielen oppimiseen on kiistaton. Myös taidekasvatuksen ja -koulutuksen kansalliset visiot korostavat, että taideaineiden tarjontaa tulisi lisätä ja monipuolistaa kaikilla koulutusasteilla. Taidekasvatus vahvistaa luovuutta, tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, parantaa yhteistyötaitoja ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Juuri näitä elementtejä tämä aika kipeästi tarvitsee.
Oppilaiden omien valintojen kaventumisesta ei sen sijaan ole syytä huolestua. Valinnaisuutta lisättiin kouluissa joitakin vuosia sitten, mutta sen tarpeellisuudesta voidaan perustellusti olla montaa mieltä. Vantaalla on nyt tehty oikeansuuntaisia ratkaisuja: perustaitojen ja tasapainoisen kasvun vahvistamiselle on todellinen tarve.
Katse on syytä suunnata myös eteenpäin. Painotetun opetuksen lisäämisen tulisi olla koko Vantaan yhteinen tavoite. Ei niin, että se lisää koulushoppailua tai eriytymistä tietyillä alueilla, vaan niin, että se vahvistaa kaikkialla koulujen omaa toimintakulttuuria, luo suotuisia oppimisympäristöjä ja lisää kouluviihtyvyyttä koko kaupungissa.
Painotettu opetus tarkoittaa sitä, että opetusta voidaan syventää kohdentamalla jonkin oppiaineen valinnaisten aineiden tunteja tiettyyn painopisteeseen. Painotuksia voidaan toteuttaa monin tavoin, mutta ratkaisevaa on pedagoginen laatu: opettajien täydennyskoulutus sekä aineenopettajien osaamisen ja potentiaalin hyödyntäminen. Koulut voisivat nykyistä laajemmin valita painotuksia esimerkiksi taide- ja taitoaineissa, luonnontieteissä, yrittäjyydessä tai liikunnassa.
Vantaalla on kaikki edellytykset rakentaa kasvatuksen ja koulutuksen raikas, rohkea ja lapsen kokonaiskehitystä tukeva visio. Tuntijakopäätökset osoittavat, että suunta on oikea.
Jenni Karemo
kaupunginvaltuutettu (Kok.)
kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja