Lukuviikko muistuttaa meitä yhdestä sivistyksen kivijalasta: lukutaidosta. Tämän vuoden teema lukemaan oppiminen on portti maailmaan, tunteisiin ja osallisuuteen. Lukeminen on juhla, mutta liian monelle lapselle se ei ole arkea.
Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on ollut pitkään kansainvälistä huippua, mutta viime vuosien kehitys huolestuttaa. Esimerkiksi OECD:n PISA-tutkimusten mukaan yhä useampi peruskoulun päättävä nuori ei saavuta riittävää lukutaitoa arjen ja jatko-opintojen kannalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin joka neljännellä nuorella lukutaito on tasolla, joka vaikeuttaa opiskelua, työntekoa ja yhteiskunnassa toimimista. Tuore lakiesitys osaamistakuusta tähtää siihen, että jokaisella oppilaalla olisi riittävät perustaidot siirryttäessä luokkatasolta toiselle.
Samaan aikaan erot kasvavat: osa lukee paljon ja kehittyy nopeasti, kun taas osa jää yhä kauemmas. Tämä kehitys haastaa koko koulutusjärjestelmäämme – ja koko yhteiskuntaa. Lukutaito luodaan lapselle lukemalla. Tähän panostaa varhaiskasvatus vahvasti, mutta myös vanhemmilla on tässä tärkeä vastuu. Keskeisin lukutaitoa vahvistava toimi keskittyy Vantaalla siihen, että vanhemmat saataisiin mukaan parantamaan lukemisen ja lukutaidon lähtökohtia.
Faktoja, jotka pysäyttävät
Lukukeskus on koonnut viime vuosilta keskeisiä havaintoja:
- Lasten ja nuorten lukeminen on vähentynyt, erityisesti vapaa-ajalla
- Pojat lukevat keskimäärin selvästi vähemmän kuin tytöt
- Ääneen lukeminen lapselle tukee merkittävästi lukutaidon kehittymistä
- Kodin lukukulttuuri vaikuttaa suoraan lapsen lukuintoon
- Digitaalinen arki kilpailee ajasta – mutta ei korvaa syvällistä lukemista
Lukeminen on vähentynyt varmasti osittain sen vuoksi, että pikaviestittely ja sosiaalinen media kamppailevat ajasta ja huomiosta. Lukutaito karttuu kuitenkin vain lukemalla riittävän pitkiä tekstikokonaisuuksia. Tämän vuoksi lukutaitoon panostetaan nyt joka rintamalla vahvasti. Lukutaito otetaan Vantaalla kaikkia koulutusasteita läpileikkaavaksi teemaksi ensi lukuvuonna. Lisäksi Karvin lukutaitotesti on juuri päätetty ottaa käyttöön. Se tuottaa yksilö- ja luokkatason lisäksi vertailukelpoista tietoa lukutaidon tilasta ja kehityssuunnista ikäluokkatasolla opetussuunnitelmaan ja kansalliseen aineistoon verrattuna. Toivottavaa olisi, että mahdollisimman moni kaupunki ja kunta lähtisi tähän samaan mittaukseen mukaan.
Nuoret usein korostavat, että lukutaito antaa äänen ja auttaa ymmärtämään maailmaa. Nuorisovaltuustot ja nuoret puhujat tuovat esiin, että lukutaito on avain osallistumiseen, kriittiseen ajatteluun ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin – oli kyse sitten työelämästä, osallistumisesta yhteiskuntaan tai ihan vain elämänlaadusta. He näkevät lukutaidon myös tasavertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden perustana.
Mitä lapset itse sanovat?
Sain osallistua Lukuviikon kunniaksi lukutaitodialogiin vantaalaisten koululaisten kanssa. Keskustelussa nousi esiin konkreettisia, viisaita ja yllättävänkin käytännöllisiä näkökulmia:
- 📔 Monipuoliset ja hyväkuntoiset kirjat innostavat – rikkinäiset eivät
- 📕 Lukurauha on ratkaisevaa: tarvitaan hiljaisia tiloja ja lukunurkkauksia
- 📗 Kirjastot lähemmäs arkea: aineistopaketit ja vierailut käyttöön
- 📘 Lukeminen voi olla yhteisöllistä: kaverille lukemista, lukuvälitunteja, koko koulun lukuhetkiä
- 📙 Uudet keinot innostavat: lukukoirat ja lukueläimet madaltavat kynnystä
- 📚 Hyviä käytäntöjä jo on – niitä pitää levittää rohkeasti
Yksi pieni koululainen kiteytti ehkä kaiken olennaisen:
“Lukeminen on niin ihanaa, kun se herättää tunteita.”
Huolesta tekoihin
Lukutaitoon liittyy paljon huolipuhetta. Mutta viekö pelkkä huoli meitä eteenpäin – vai etäännyttääkö se? Nyt tarvitaan tekoja, jotka tekevät lukemisesta merkityksellistä, saavutettavaa ja innostavaa. Torstaina kuullaan myös lasten ja nuorten oma viesti: Seis lukupuutto!, kun eri paikkakunnilla järjestetään mielenilmauksia lukemisen ja hyvinvoinnin puolesta. Itselleni uusi tieto on, että kirjastoista voi tilata matalalla kynnyksellä lukupaketteja kotiin ja kouluihin. Asiantunteva henkilökunta ehdottaa ikätasolle ja lukijan kiinnostukseen sopivia kirjoja ja ne voi kätevästi noutaa suoraan koottuna. Huolipuheen sijaan voisimme siis siirtyä jo hyviin ratkaisuihin ja toimivien käytänteiden levittämiseen.
Kohti lukutaitostrategiaa
Katse on jo tulevassa. Työ kohti Vantaan lukutaitostrategiaa 2027–2030 on käynnissä. Se tarkoittaa pitkäjänteistä työtä, jossa yhdistyvät koulut, kodit, kirjastot, varhaiskasvatus, neuvolat ja järjestöt. Pienelle lapselle lukeminen vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa kielelliseen kehitykseen. Sen vuoksi on hienoa, että miellä on Lukulahja lapselle -kaltainen ohjelma, joka tukee neuvoloiden tärkeää työtä perheiden suuntaan ja vähentää eriarvoistumista.
Tehdään lukemiselle tilaa!