Kestävää kaupunkikulttuuria elinvoimaisissa yhteisöissä

Julkinen keskustelu on valahtanut palveluiden tuottamisen ja turvaamisen keskusteluksi. Ihminen ei ole palveluiden kohde. Kaikissa elämänvaiheessa ihminen on yhteisönsä jäsen, elinvoiman ja hyvinvoinnin tuottaja. Miten voisimme nostattaa tätä ajatusta kantavaksi voimaksi?

Kestävät kaupungit

Minua kiinnostavat ihmisten rakennetut ja rakentamattomat, fyysiset ja henkiset ympäristöt. Kestävät kaupungit ovat ekologisesti kestäviä, mutta kestääkseen arvaamattomissa muutoksissa, niiden on oltava ennen kaikkea sosiaalisesti kestäviä. Uskon ihmiseen. Uskon yhdessä tekemisen voimaan sekä avoimeen hyvän jakamiseen. Luotan rohkeuteen, uudistamiseen ja vastuun kantamiseen. Kestävä kaupunki, on se sitten tai iso, pieni tai ihan pikkuinen kylä, rakentuu kestäväksi vain yhteisöllisyyden voimalla. Se ei synny itsestään. Se vaatii johtajuutta ja kylähenkeä.

Tunteet pelissä

Kannatan yhteisiä keskusteluja tunteista, ilosta, halusta, rohkeudesta ja intohimosta, mikä saa ihmiset syttymään ja osallistumaan omaleimaisen kaupunkikulttuurin toteuttamiseen. Haluan nähdä omaleimaisia, erilaisia kaupunginosia, joissa on tilaa ja sijaa puutarhaviljelylle, taiteelle, konserteille, yhteiselle tekemiselle, viihtyisille piha-alueille, ja jotka kutsuvat kaiken ikäisiä ihmisiä kokoontumaan. Uskon, että rohkean visioinnin voimaa löytyy vantaalaisista vaikka ja kuinka. Osallistavaa toimintaa tehdään paljonkin, mutta osallisuus ei näyttäydy kovin aktiivisena. Mikä saisi meidät seuraamaan esimerkkiä? Ehkäpä ne ovat hyvät kokemukset, elämykset ja tunnejäljet – kulttuurin ja sivistyksen nousu.

Uusi kaupunkikulttuuri

Miten kylät kaupungeissa voivat tukea asukkaiden aktiivisuutta ja halua luoda kylästään viihtyisiä omaleimaisine viihtymisen ja hyvän olon keitaita? Uusia kaupunkikyliä muodostuu Vantaalle aika ajoin, ja vanhat porskuttavat eteenpäin omalla urallaan. Mutta paljon on myös eriytymistä ja yhteisöllisyyden hälventymistä.

Kestävä hyvinvointi syntyy mielekkäästä tekemisestä. Yhdessä ja erikseen. Myönteinen ajattelu sekä rohkeasti ratkaisuja hakeva etsivä henki leimaa hyviä yhteisöjä, koska se synnyttää meissä arvostusta ja arvokkuuden tunnetta. Arvostuksen kasvaessa rohkeus kasvaa ja synnyttää ilmapiirin, jossa on hyvä elää ja toimia. Sen myötä kaupunkitila ei ole enää paikka, jonka käyttämiseen on oikeus vain julkisen sektorin ammattilaistoimijoilla tai ammattimaisilla tapahtumatuottajilla. Uusi kaupunkikulttuuri syntyy laajoissa yhteisissä ja yhteisöllisissä verkostoissa, se on ketterää, vaivatonta ja varsin kustannustehokasta. Toiminta on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on toiminnan synnyttämä yhteisöllisyys ja tunne siitä, että on luomassa omaa aluettaan. Yhteisötaiteen ja julkisen taiteen mahdollisuudet ovat rajattomat!

Julkinen taide

Julkinen taide voi olla ihan mitä vaan: veistoksia, graffiteja, koulujen pihamaalauksia, sairaalan julkisivuja, taidekokonaisuuksia, tai esittävää taidetta julkisessa tilassa. On syytä katsoa avarasti, kuka julkista taidetta tuottaa. Ammattitaiteilijoiden lisäksi meillä on lukuisia laadukkaita harrastajaryhmiä ja yhteisöjä, jotka on syytä ottaa vahvasti mukaan toteutuksiin. Julkinen taide luo viihtyisyyttä, osallisuuden tunnetta ja auttavat kiinnittymään omaan asuinympäristöön. Se synnyttää kotoisaa oloa ja kohottaa asuinalueen imagoa. Julkisen taiteen on sanottu lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, enkä epäile yhtään, kun liikun eri kaupungeissa ja tarkkailen ympärilläni näkyviä taideteoksia. Toivottavasti meneillään olevat lukuisat julkiset rakennushankkeet päättyvät näiltäkin osin kiehtovasti.

Uudessa muutoksessa

Kaikki syntyy uudella meiningillä: Tarjotaan mahdollisuuksia – ei ratkaisuja. Uskotaan ja luotetaan muihin ihmisiin yhtä paljon kuin luotamme itseemme. Olemme jatkuvassa kehittämiskierteessä – valmista tai pysyvää ei ole. Yhtä totuutta ei ole. Uuden maailman haasteita ei ratkaista vanhan maailman menetelmillä, resursseja lisäämällä, vaan toisin tekemällä.