Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.6. käytettiin lukuisia puheenvuoroja liittyen työllisyyshuoliin. Osavuosikatsauksen perusteella on selvää, että Vantaan yksi merkittävä haaste on korkea työttömyys. Nuoria työttömiäkin on edelleen muutama tuhat. Kääntäen työpaikkojen syntyminen on kriittinen kysymys nyt ja tulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa sekä verotuloihin että maksettaviin nk. työttömyyssakkomaksuihin, jotka ovat entisestään nousussa.
Työpaikkojen vähyydestä ei voi syyttää sen enempää hallitusta, oppositiota kuin työnantajiakaan. Jos kysyntää ei ole, ei synny työpaikkoja. Päin vastoin – työpaikat vähenevät, jos kulutus vähenee. Ja näin on käynyt erityisesti haastavan maailmatilanteen vuoksi.
Nuorten työllistyminen on kriittinen kysymys
Alkuvuodesta käyttöön otettu nuorten työllistämisseteli on tarkoitettu vauhdittamaan työttömien nuorten työllistymistä. Vantaan Sanomat uutisoi äskettäin, että nuorten työllistämisseteliä on hyödynnetty vain 13 kertaa, vaikka Vantaalle myönnetty 1,8Meur rahoitus riittäisi kattamaan 300 nuoren työllistymisen. Tämä on tietysti pettymys, mutta ymmärrettävää. Setelit eivät tuo työpaikkoja yksistään.
Yritykset palkkaavat nuoria, jos on kysyntää. Tällä hetkellä sitä ei tunnu olevan. Narulla ei siis voida edelleekään työntää ja setelit eivät ratkaise perusongelmaa. Lisäksi vastuullinen työllistäminen tarkoittaa, että perehdytys ja ohjaus on riittävää, jotta työllistymiskokemus on onnistunut. Se vaatii työnantajalta henkilöstöresurssin osoittamista nuoren rinnallakulkemiseen, mikä on kenties pois muusta työstä. Yhteiskuntavastuun kantaminen on toki tärkeää ja siihen yrityksissä ollaan valmiita. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sen haastavammaksi yhtälö muodostuu.
Työllistämissetelin käytön ehtoja kevennetään 1.7.2026 alkaen varmasti osin juuri tästä syystä. Jatkossa tukea voidaan myöntää myös yhdistyksille ja säätiöille, eikä toiminnan tarvitse olla taloudellista. Työsuhteen vähimmäiskesto lasketaan 6kk -> 3kk. Lisäksi mm. nuoren työttömyyden kestokriteeri poistetaan kokonaan.
Nämä ovat hyviä uudistuksia ja mahdollistavat kokeilun piristymisen. 
Elinvoima- ja elinkeinopoliittiset periaatteet Vantaalle
Elinvoima- ja elinkeinopoliittisten periaatteet hyväksyttiin ensimmäistä kertaa Vantaan kaupungissa. Ne ovat mielestäni hyvin yläkäsitteisiä ja voitaisiin tiivistää hyvin kuuteen kohtaan. Periaatteista johdetaan ohjelmia ja tarkempia tavoitteita sekä mittareita, mutta hieman hämmästelen, miksi kaiki tämä tehdään näin moniportaisesti, kun kaikessa vaaditaan tehokkuutta ja tiivistämistä. Sen voisi myös tehdä tässä vaiheessa jo. Kaipaisin konkretiaa jo periaatetasolle. Tässä oma ehdotukseni tiivistelmäksi periaatteista.
1. Yritysten kasvu, investoinnit ja työpaikat ovat Vantaan talouden perusta
Vantaa asettaa yritysten kasvun, yksityiset investoinnit ja uudet työpaikat elinvoimapolitiikan ytimeen. Kaupunki arvioi merkittävät päätökset niiden työllisyys-, verotulo-, investointi- ja yritysvaikutusten kautta.
Käytännön ohjausvaikutus: Kaavoitus, lupaprosessit, tonttipolitiikka, hankinnat, yrityspalvelut ja infrapäätökset arvioidaan sen mukaan, lisäävätkö ne työpaikkoja, investointeja ja kaupungin tulopohjaa.
2. Vantaa on Suomen kansainvälisin yritysten ja osaajien solmukohta
Vantaa rakentaa kilpailuetunsa kansainvälisyydestä, lentokentästä, logistisesta sijainnista, monikielisestä väestöstä ja monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Kaupunki houkuttelee yrityksiä, investointeja ja kansainvälisiä osaajia sekä auttaa heitä juurtumaan Vantaalle.
Käytännön ohjausvaikutus: Talent Vantaa, kotoutuminen, kansainvälisten rekrytointien tuki, englanninkieliset palvelut, yritysten sijoittumispalvelut ja oppilaitosyhteistyö rakennetaan samaksi kokonaisuudeksi — ei erillisiksi hankkeiksi.
3. Yrityslähtöinen kaupunki ratkaisee, ei siirrä asioita eteenpäin
Vantaa kohtelee yrityksiä asiakkaina ja kumppaneina. Kaupungin palvelulupaus on: yritys saa selkeän vastuutahon, sujuvan prosessin ja ratkaisukeskeisen vastauksen kohtuullisessa ajassa. Yritysten 48h palvelulupauksen tulee toteutua käytännössä. Samoin neuvontapalveluihin panostetaan, koska Vantaalle perustettavista yrityksistä puolet ovat vieraskielisten perustamia. Myöskään pelkät kasvuyritykset eivät ole tavoiteltavia, vaan ns. normaali yrittäjyys ja itsensä työllistävät tulee pitää tasapainoisesti mukana.
Käytännön ohjausvaikutus: Vantaalle tulisi kirjata yrityspalvelujen minimitaso: yksi omistaja per yritysasia, läpinäkyvä eteneminen, vasteajat, ja yritysvaikutusten arviointi kaikissa merkittävissä päätöksissä.
4. Kaupunkikehitys, liikkuminen ja toimitilat ovat elinkeinopolitiikan työkaluja
Vantaa varmistaa, että yrityksillä on tilaa kasvaa: tontteja, toimitiloja, toimivat liikenneyhteydet ja ennakoitava kaupunkikehitys. Ratikka, Aviapolis, Tikkurila, Hakunila, logistiikka-alueet ja muut kasvuvyöhykkeet kytketään elinvoiman ja yksityisten investointien alustaksi. Elinvoimapalveluiden ja kaupunkiympäristön toimialan tulee löytää yhteiset prosessit ja tehokkaat vuoropuhelun välineet.
Käytännön ohjausvaikutus: Jokaiselle merkittävälle aluekehityshankkeelle asetetaan myös elinkeinotavoite: uudet työpaikat, yritysten sijoittuminen, investointipotentiaali, saavutettavuus ja palveluiden syntyminen.
5. Osaaminen, koulutus ja työvoima kytketään suoraan yritysten tarpeisiin
Vantaa rakentaa koulutuksen, työllisyyspalvelujen, oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä kilpailuedun. Tavoitteena on, että yritykset löytävät osaajia ja vantaalaiset löytävät polkuja työhön, yrittäjyyteen ja urakehitykseen. Tämä on selvästi konkreettisempi kuin pelkkä “osaaminen ja innovaatiot ovat kasvun ajurit”.
Käytännön ohjausvaikutus: Kaupunki ei ainoastaan “edistä osaamista”, vaan rakentaa toimialakohtaisia osaajapolkuja esimerkiksi logistiikkaan, palveluihin, teknologiaan, rakentamiseen, kiertotalouteen, hoivaan ja kansainvälisiin kasvuyrityksiin.
6. Vantaan maine rakennetaan teoilla: sujuva arki, rohkea kasvu ja tunnistettava yritysprofiili
Vantaan vetovoima perustuu siihen, että kaupungissa on helppo elää, yrittää, investoida ja työllistää. Kaupungin maine rakennetaan tunnistettavien vahvuuksien varaan: kansainvälisyys, saavutettavuus, yritysmyönteisyys, monipuoliset alueet ja toimiva arki.
Käytännön ohjausvaikutus: Vantaan kaupunkimarkkinointi ei saa olla irrallista brändityötä, vaan sen pitää perustua yritysten ja asukkaiden todellisiin kokemuksiin: nopeus, saavutettavuus, palveluasenne, kansainvälisyys ja arjen toimivuus.
*****
Elinvoima- ja elinkeinopoliittisten periaatteiden käsittelyn yhteydessä nuorisovaltuuston erinomainen nosto liittyi nuorten yrittäjyyteen ja viihtyvyyteen Vantaalla. Millaisia mahdollisuuksia nuorille tarjotaan käytännön kokeiluissa ja yrittäjyyden alkumetreillä? Millaista neuvontaa ja tukea on tarjolla? Periaatteet ovat kannatettavia ja on hienoa, että kaupunki tunnistaa yritysten merkityksen tulevaisuuden ratkaisun avaimena. Kaupungin tulee olla ensi sijassa mahdollistaja ja poistaa esteet yrittämisen tieltä. Samalla on erittäin tärkeä muistaa, että yrityksissä on osaaminen ja tietotaito oman alansa näkökulmasta. Tämä on tärkeä tunnistaa ja tunnustaa – sille tulee antaa tilaa. Mielestäni kaupunki on ensi sijassa mahdollistaja niin yritystoiminnassa kuin vaikkapa kulttuurissakin.