Euroopan kesämatkailu on murroksessa. Kun monissa perinteisissä lomakohteissa lämpötila nousee yli 40 asteen, matkailu ei ole enää mukavaa. Se on myös turvallisuuskysymys lapsille, ikäihmisille ja sairaille. Kesäkuun 2026 helleaallossa useissa Euroopan maissa tullaan kokemaan ja ollaan jo koettu 40 asteen lämpötiloja, vakavia terveysvaikutuksia ja häiriöitä arkeen, liikenteeseen ja matkailuun.
Tämä muuttaa matkailun logiikkaa. Aiemmin moni suomalainen matkusti kesällä etelään lämmön perässä. Jatkossa yhä useampi eurooppalainen voi matkustaa pohjoiseen siksi, että täällä voi hengittää, liikkua, syödä hyvin, nukkua yönsä ja nauttia kulttuurista ilman tukahduttavaa kuumuutta.
Suomen kesä on tässä ajassa valttikortti. Meillä on puhdas luonto, turvallinen yhteiskunta, laadukasta ja juurevaa luomuruokaa, toimivaa arkea, vettä, metsiä, väljyyttä ja kiinnostavaa kulttuuria. Nämä eivät ole enää vain mukavia lisäarvoja, vaan tulevaisuuden matkailuvaltteja.
Siksi Suomen, Uudenmaan ja Vantaan pitäisi herätä tähän muutokseen huomattavasti nykyistä rohkeammin.
Vantaa on portti Suomeen – mutta portista pitää tehdä pysähdyspaikka
Helsinki-Vantaan lentokenttä on Suomen tärkein kansainvälinen solmukohta. Finavian mukaan sen lentoasemien kautta kulki vuonna 2025 yhteensä 20,4 miljoonaa matkustajaa, joista Helsinki-Vantaan kautta lähes 17,0 miljoonaa. Kansainvälisillä lennoilla lähteviä vaihtomatkustajia Helsinki-Vantaalla oli yli 2,29 miljoonaa.
On tärkeää huomata, että nämä luvut eivät tarkoita pelkkiä matkailijoita. Finavian matkustajatilastoissa ovat mukana saapuvat, lähtevät ja vaihtomatkustajat, eikä tilasto kerro matkustajien kansallisuutta. Juuri siksi Vantaan näkökulmasta kysymys kuuluu: kuinka moni kentän kautta kulkeva ihminen saadaan pysähtymään, viipymään, ostamaan, kokemaan ja palaamaan?
Tällä hetkellä valtava osa potentiaalista jää hyödyntämättä. Lentokenttä tuo ihmiset Vantaalle, mutta kaupunkina meidän on osattava antaa heille syy jäädä. Pitää osata myös tuotteistaa paketit meille niin tuttuun etelän matkailun tapaan: matkapakettiyritykset tarjoavat valmiiksi räätälöityjä turistipaketteja kuljetuksineen, ruokailuineen ja aktiviteetin kera. Sellaista, josta meillä on vuosikymmenien kokemus turistina muilla mailla.
Finavia kertoi kesäkuussa 2026, että Helsinki-Vantaan ensimmäinen kesälomaviikko 1.–7.6. oli vuoden vilkkain: kentän kautta kulki noin 378 000 matkustajaa. Kyseessä oli toiseksi korkein viikkokohtainen matkustajamäärä korona-ajan jälkeen. Tämä kertoo, että virrat ovat olemassa. Nyt on rakennettava palvelut, paketit ja tarina.
Matkailu on myös talouskasvua
Matkailu ei ole kevyt lisä elinkeinopolitiikan reunalla. Se on miljardiluokan toimiala. Visit Finlandin mukaan Suomen matkailun kokonaiskysyntä oli vuonna 2025 arviolta 16,7 miljardia euroa ja matkailuala työllistää noin 149 000 ihmistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa matkailustrategiassa tavoitteena on nostaa matkailukysyntä 20 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä.
Uusimaa on kokonaisuudessa erityisasemassa. Tilastokeskuksen mukaan yöpymisiä kirjattiin vuonna 2025 eniten Uudellamaalla, yhteensä 7,3 miljoonaa. Uudellamaalla ulkomaisten yöpymisten määrä kasvoi 18 prosenttia edellisvuodesta.
Tässä on Vantaan mahdollisuus. Ei vain Helsinki voi hyötyä kansainvälisistä matkailijoista. Koko pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan pitäisi rakentaa yhteinen, helposti ostettava matkailukokonaisuus, jossa Vantaa ei ole pelkkä lentokentän sijaintipaikka vaan aktiivinen elämyskaupunki. Helsingissä on meri, Espoossa saaristo ja Vantaalla luonto kulttuurikohteineen.
Vantaa 24h – enemmän kuin lentokenttä
Vantaa tarvitsee oman rohkean matkailukonseptin. Sen voisi kiteyttää esimerkiksi ajatukseen: Vantaa 24h – enemmän kuin lentokenttä.
Ajatus on yksinkertainen. Jos matkustajalla on kuusi tuntia, hänelle tarjotaan valmis lyhytelämys. Jos aikaa on 12 tuntia, tarjotaan puolen päivän paketti. Jos aikaa on vuorokausi, Vantaa ja Uusimaa avaavat hänelle kokonaisen suomalaisen kesäkokemuksen. Kuuden tunnin pysähdykseen voisi kuulua esimerkiksi suomalainen tiede-, ruoka- tai saunaelämys. Kahdentoista tunnin pakettiin voisi sisältyä luontoa, lähiruokaa, kulttuuria ja kevyt liikkuminen ilman stressiä. Vuorokauden matkailijalle voisi rakentaa kokonaisen “Finnish Happiness Day” -kokemuksen: aamulla luontoon, päivällä kulttuuriin, illalla saunaan ja järvenrantaan.
Vantaan vahvuudet ovat selkeät. Meillä on lentoasema, Aviapolis, hotellit, Kehärata, Tikkurila, Heureka, Fazer, Kuusijärvi ja yhteys Uudenmaan laajempaan tarjontaan: Helsinkiin, Porvooseen, Nuuksioon, Tuusulanjärven kulttuurimaisemiin, saaristoon ja kansainvälisesti kiinnostaviin ruokailu-, taide- ja tapahtumakohteisiin.
Matkailija ostaa helpon, houkuttelevan ja luotettavan kokemuksen, kuten mekin teemme turisteina. Nyt on mahdollisuus tehdä parhaista kokemuksista voittava konsepti.
Strategiasta pitää tulla ostettava tuote
Matkailustrategia ei saa jäädä kauniiksi asiakirjaksi. Sen pitää näkyä matkailijan puhelimessa, hotellin tiskillä, lentokentän näytöllä ja ulkomaisen matkanjärjestäjän valikoimassa!
Vantaan ja Uudenmaan pitäisi rakentaa yhteinen digitaalinen myyntialusta, josta kansainvälinen matkailija tai matkanjärjestäjä voi ostaa valmiin paketin samalla tavalla kuin suomalainen ostaa etelän kohteessa retken hotellin kautta. Pakettiin pitäisi voida sisällyttää kuljetukset, opastus, ruokailu, pääsyliput ja selkeä aikataulu.
Tässä voisi hyödyntää esimerkiksi Vantaa Experience Pass -ajattelua. Yksi lippu, yksi varaus, yksi selkeä kokemus. Lisäksi tarvittaisiin laatulupaus: Vantaa Experience Certified. Se tarkoittaisi, että mukana olevat palvelut ovat saavutettavia, kielivalmiita, turvallisia, vastuullisia ja aikataulullisesti realistisia myös lyhyellä pysähdyksellä.
Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää perheisiin, senioreihin ja matkailijoihin, jotka eivät halua viettää lomaansa ruuhkassa, jonossa tai helteessä. Juuri heille Suomen kesä, turvallisuus ja toimivuus voivat olla ratkaisevia vetovoimatekijöitä.
Uudenmaan pitää toimia yhdessä
Vantaan ei kannata yrittää tehdä kaikkea yksin. Matkailija ei välitä kuntarajoista. Siksi Uudenmaan pitäisi rakentaa yhteinen kesämatkailun kasvustrategia, jossa jokaisella alueella on oma roolinsa.
Vantaa on portti ja ensimmäinen kosketus Suomeen. Helsinki tarjoaa kansainvälisesti tunnetut kulttuuri-, kaupunki- ja merelliset kohteet. Espoo ja Nuuksio voivat tarjota kansallispuisto- ja luontokokemuksia sekä saaristoelämyksiä. Porvoo tarjoaa historiaa, vanhaa kaupunkia ja ruokamatkailua. Tuusulanjärvi tarjoaa kulttuuriperintöä, taiteilijahuviloita ja suomalaisen sivistyksen tarinaa.
Tällaisesta kokonaisuudesta voisi syntyä Suomen uusi matkailulupaus: viileä, turvallinen, sivistynyt, puhdas ja helposti saavutettava kesä.
Nyt tarvitaan ennakointia, ei jälkikäteen heräämistä
Matkailun muutos ei ole tulevaisuuden kaukainen mahdollisuus. Se on jo alkanut. Euroopan helleaallot, matkailijoiden muuttuvat odotukset ja pohjoisten kohteiden kasvava kiinnostavuus kertovat samasta suunnasta: miellyttävästä ilmastosta voi tulla yksi Suomen vahvimmista kilpailueduista. Ns. etelän kohteet on jo moneen kertaan nähty ja koettu, nyt on pohjoisen vuoro.
Tarvitaan rohkeaa markkinointia, tuotteistamista, digitaalisia ostokanavia, yhteistyötä lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien kanssa sekä vahvaa alueellista koordinaatiota. Tarvitaan myös poliittista tahtoa nähdä matkailu osana elinvoimaa, työllisyyttä, kulttuuria ja kansainvälistä tunnettuutta. Tähän jos mihin, tulee suunnata kasvurahoitusta. Vantaalla on poikkeuksellinen asema. Miljoonat ihmiset saapuvat Suomeen meidän kauttamme. Kysymys on siitä, annammeko heidän vain kulkea läpi vai kutsummeko heidät jäämään.
Nyt olisi aika rakentaa Vantaasta ja Uudestamaasta uuden kesämatkailun suunnannäyttäjä. Ei jälkijunassa, vaan eturivissä.
Suomen lempeän lämmin kesä voi olla seuraava suuri vientivalttimme. Vantaan tehtävä on varmistaa, että se alkaa jo lentokentältä.