Siirry suoraan sisältöön

Elinvoima ja kulttuuri

    Elinvoima & kulttuuri

    Osallistuin maaliskuussa kahteen Suomen Yrittäjien järjestämään keskustelutilaisuuteen (Hämeenlinna ja Helsinki), joissa ruodittiin kulttuurin merkitystä elinvoimatekijänä. Tästä sain paljon syötettä ajatuksilleni. Usein unohdetaan, että kulttuuri on osa elinvoimapolitiikkaa.

    Ensinnäkin kuntapäättäjän tulee ymmärtää kulttuurin arvo!

    Minulla on tuntuma, että kulttuurin merkitystä ei aina ymmärretä tai haluta ymmärtää kaupungissa.

    Kun sinulta kysytään, mistä olet ylpeä omassa kotikaupungissasi, mitä vastaat? Usein se saattaa liittyä kulttuuriin, johon laajasti ajateltuna kuuluu myös liikunta. Jos pohdit oman kaupunkisi tai kaupunginosan identiteettiä, usein se liittyy kulttuuriin. Alueilla on erilaisia rooleja ja Vantaallakin voidaan jatkossa vielä selkeämmin korostaa niitä.

    Vantaan tulee houkutella matkailijoita pysähtymään kulttuurin äärelle. Uusi upea Ilmailumuseo, tunnettu Heureka, kulttuuriperintökohteet tai mielenkiintoiset ulkoilmatapahtumat voivat olla tällaisia. Aikojen alussa Pori Jazz, Kuhmon kamarimusiikkijuhlat ja Kaustisen kansanmusiikkifestivaali ovat lähteneet pienestä, ruohonjuuritason toiminnasta maailman maineeseen. Mitä Vantaalla kytee? Maailman pisin katutaideseinä vai suurimmat lavatanssifestivaalit?

    🎭 Kulttuurilla on välillisesti merkitystä, kun yritykset miettivät sijoittumista ja henkilöstön viihtyvyyttä kaupungissa. Työntekijöiden perheet osallistuvat aktiivisesti kulttuuriopintoihin, -tarjontaan ja urheiluseurojen toimintaan.

    🎭 Suomessa on yli 20.000 kulttuurialan yritystä, joista 25% toimijoista on yrittäjiä.

    🎭 Kulttuurin volyymi on 15 mrd€. Valtion tuki v. 2023 1,5mrd€, kuntien tuki 1,1 mrd€. Jatkossa tarvitaan monituottajamalleja, joissa myös yrityssektori voisi pärjätä.

    🎭 Matkailukulutusvaikutukset ovat merkittävät, kun huomioidaan kulttuurin ympärille tarvittavat ravintola-, majoitus- ja kuljetuspalvelut.

    🎭 Asukkailta voidaan kysyä, mikä tekee sen, että ei haluta jäädä kaupunkiin? (alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro). Jos siellä ei viihdytä, usein tämä vaikuttaa paikan vaihtoon.

    🎭Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei tule välineellistää. Ne ovat olleet aina olemassa. Kulttuurilla on itseisarvo.

    🎭 Kulttuuri tulee olla mukana valmiussuunnitelmissa. Se on arjen turva ja varmistaa henkisen huoltovarmuuden eli henkisen kriisinkestävyyden. Myös Huoltovarmuuskeskus on julkaissut tietoa kulttuurin merkityksestä huoltovarmuudelle.

    🎭 Kulttuurin merkitys on tunnistettava ja huomioitava vahvasti strategiavalmistelussa.

    🎭 Vaikutustenarviointia on tarpeen tehdä. Turun kaupunginjohtaja Minna Arve on nostanut esiin laskelman, että 1€ panostus kulttuuri tuo 5€ tuoton.

    Lopuksi haluan lainata Hämeenlinnan kulttuuripäällikkö Janne Niemisen oivallista lausahdusta: ”Kulttuuri on kuin sisäilmaongelma – jos sitä ei aktiivisesti torju, itiöt leviävät kyllä kaikkialle.”

    Alkuvuodesta lanseerasin kulttuurinkulutushaasteen. Se on saanut mukavasti näkyvyyttä ja elää omaa elämäänsä erityisesti Blyeskyn sosiaalisen median palvelussa. Kulutetaan kulttuuria – se pitää siitä. Kuluttamalla voimma pitää siitä huolta ja osoittaa kiinnostusta.
    #kulutetaantaidetta2025 #tuplataankulttuurinkulutus #kulttuurinkulutustuplaksi

    📷 Lauri Schreck