Laadin pilke silmäkulmassa Vantaalle omat laatumittarit, joiden kautta asukkaat voivat katsella omaa kaupunkiaan. Sopivasti nämä tulivat julkaistuiksi Mikael Agricolan eli suomen kielen päivänä.
Vantaa-kertoimet 
eli havainnollistavat laatumittarit – mitä kuuluu vantaalainen?
Hikisukkaindeksi
– Mitä hikisemmät sukat, sitä liikkuvammat kaupunkilaiset.
– Punaposkiset ja energiset vantaalaiset kertovat siitä, että täällä arvostetaan liikkumista.
– Monipuoliset liikkumismahdollisuudet tarvitaan, jotta indeksi saadaan korkealle.
– Yritykset, seurat ja järjestöt toimivat omilla osaamisalueillaan ja vahvoina yhteisen hyvän puolesta.
Vantastic-kerroin
– Tämä on ennen kaikkea asennetta, ei pölyttyneitä mielikuvia tai menneissä kieriskelyä.
– Kerroin koostuu ihmisistä, kulttuurista, tapahtumista, liikkeestä, sijainnista, palveluista ja potentiaalista – siis elinvoimasta.
– Kerroin kasvaa wow-kokemusten ja naurun määrällä.
– Kerroin saa polttoainetta rohkeudesta ja uudistumisesta.
Miltä susta tuntuu -toistuvuus
– Käänteinen versio perinteisestä tyytyväisyyskyselystä.
– Lapsissa ja nuorissa mitataan kaupungin pulssi, joten heidän äänensä tulee kuulua heitä koskevissa päätöksissä.
– Kuinka usein lapsi, nuori tai aikuinen kokee tulevansa kuulluksi, eikä vain mitatuksi tai ohjeistetuksi?
– Aikuisten tuki elämän murrosvaiheissa on tärkeää. Aito kuulluksi tuleminen lisää osallisuuden tunnetta.
Puskaradio-pulssi
– Eräänlainen yhteisöllisyyden mittari: kuinka usein alueen asukkaat auttavat toisiaan, kysyvät apua tai vinkkejä, jakavat arjen iloja ja huolia somessa – hyvässä hengessä?
– Korkea pulssi kertoo elävästä paikallisyhteisöstä.
– Pulssia heikentää merkittävästi loukkaava ja asiaton sisältö. Mikäli tämä onnistutaan rakentavasti muuttamaan, saadaan pulssiin ekstratehoja.
Kiusaamistoleranssi
– Tässä tavoite on ehdoton nolla.
– Ennaltaehkäisy ja puhuminen toimivat.
– Voidaan valjastaa helposti osaksi vastuullisuustyötä organisaatioissa ja yrityksissä.
– Liikkeet ja kauppakeskukset isosti mukaan talkoisiin.
– Mielenterveyshuolet ja syrjäytymisen ehkäisy on otettava aidosti vakavasti.
– Hyvä keskusteluyhteys aikuisen kanssa on kullanarvoinen ja suojaa monilta haasteilta.
Huomenta-faktori
– Kun asukkaat kohtaavat toisensa arvostavasti, on faktori tapissa.
– Läheinen silmäyssuhdeluvulle: montako merkityksellistä katsekontaktia, nyökkäystä tai hymyä vantaalainen kohtaa päivässä julkisilla paikoilla?
– Tämä faktori kertoo sosiaalisesta turvallisuudesta ja kaupunkikulttuurin inhimillisyydestä.
– Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat faktorin lannistajat, joita tulee kaikin tavoin kammeta.
Kurahaalari-ilmaantuvuus
– Miten lapsiystävällinen Vantaa on?
– Sanoilla ja teoilla on vaikutusta siihen, miten lapsi- ja perheystävällistä ilmapiiriä rakennetaan. Kun haluamme panostaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen, tulee tätä vahvistaa positiivisella narratiivilla.
– Kurahaalarien kahina on merkki siitä, että lapset nauttivat liikkumisesta, ulkoilevat turvallisissa ympäristöissä ja lähiluonnossa.
– Päiväkotien piha-alueet ja leikkipuistot ovat faktorin otollista kasvualustaa.
Elinvoima-viisari
– Miten yritykset vantautuvat? Syntyykö uusia yrityksiä ja työpaikkoja?
– Saadaanko nuoret mukaan yrittämään?
– Mikä on verotulojen suunta?
– Kulttuurielinvoima tuo ehdottomasti lisää virtaa viisariin
Kukkuu-mittari
– Onko luonto lähellä asukkaita?
– Ovatko arjen ekoteot lisääntyneet?
– Kannustetaanko asukkaita ja yrityksiä kestävään toimintatapaan?
– Mihin suuntaan kestävyysvaikutusten arviointia ohjataan?
– Luontoarvojen huomioiminen rakentamisessa saa mittarin värähtelemään.
(Innoittajana mittaristoille nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.)