Puheenvuoroni Vantaan kaupunginvaltuustossa 21.9. koskien kotoutumisen ohjelmaa.
Käsittelyssä on Vantaalle aivan keskeinen aihe. Ohjelmassa todetaan, että kotoutumisen onnistuminen vaikuttaa suoraan työllisyyteen, elinvoimaan, palvelujen kestävyyteen ja yhteiskunnalliseen vakauteen. Tässä asiassa pitää olla korkeaa kunnianhimoa. Ja koska kotoutuminen on kaksisuuntaista, kaupunki voi omalta osaltaan asettaa tavoitteet ja tehokkuuden hyvin korkeiksi.
Vantaalla on päättymässä vanhamuotoinen Kotouttamisohjelma. Käytössä on palveluja kuvaava kotoutumisohjelma, nyt käsittelyssä on kotoutumisen ohjelma. Lisäksi löytyvät Vantaan maahanmuuton ja kotoutumisen periaatteet (2025), Vantaan kotoutumisen mallikaupunki malli ja hyvien väestösuhteiden vantaan malli, Vantaan kotoutumisen verkostotyön malli. Mahtaako kukaan hallita näiden kaikkien dokumenttien keskinäisiä suhteita? Ainakin luottamushenkilöille ja kuntalaisille tässä on aika paljon.
Dokumentissa todetaan, että kotoutumista edistävässä työssä on jo paljon hyvää (Vantaa on edelläkävijä kielen opetuksessa) ja toimivia käytäntöjä, mutta kokonaisuus on pirstaleinen ja vaatii kaupunkitasoista, systemaattisempaa otetta. Systemaattisuus ei tarkoita lukuisia ohjelmia, periaatteita ja malleja. On hyvä, että on todettu selkeästi tarve päällekkäisyyksien tunnistamiseen
Ehdotan, että meillä olisi tulevaisuudessa vain yksi ohjelma ja yhdet tavoitteet.
Strategiassamme on kerrottu tavoite, että onnistumme kotoutumisessa. Vieraskielisten työllisyysaste ja koulutusaste ovat kaupunkitason onnistumisia. Mutta mitä asioita ihmisen pitäisi osata, hallita tai saavuttaa, jotta hänen voidaan katsoa pärjäävän suomalaisessa yhteiskunnassa riittävän itsenäisesti?” Mitä tämä vaatii – kuka muu sen määrittelee, jos ei kaupunki itse. Pidän ohjelmaan tehtyjä muutosesityksiä tarpeellisina.
Kielitaito on läpileikkaava teema. Vantaalla on tässä huippuosaamista, ja toimimme myös mallina muille. Työelämän suomen, yhteiskuntaorientaatio ja erityisesti maahanmuuttaneiden naisten työelämävalmiuksien lisääminen ovat keskiössä kotoutumisohjelman tavoitteiden onnistumisessa.
Olen päivittäin työssäni tekemisissä maahanmuuttaneiden kielikoulutuksen kanssa. Ja haluan painottaa, että suomen kielen oppiminen ei tapahdu kuukaudessa eikä kahdessa. Oikeastaan kielen oppimisesta puhuttaessa tulisi mainita aina myös opiskelijan ohjaus. Saatetaan tarvita myös erityisopetusta.
Olen nähnyt vierestä, miten paljon yksilökohtaista tukea voidaan tarvita ja tulee antaa, jotta oikea paikka kieliopinnoissa, jatko-opinnoissa tai työelämässä voidaan löytää. Joidenkin henkilöiden kohdalla se todella vaatii pidemmän ajan ohjausta ja rinnalla kulkemista. Ohjaustarve ei lopu jatkopaikan hakemiseen. Tällä tavoin voidaan saavuttaa merkittäviä, jopa 90% onnistumisia jatkopolutuksessa. Mutta väitän, että se ei onnistu ilman ohjausta.
Kun haetaan muutosta ja avaintuloksia, on tärkeä ymmärtää millaisesta kokonaisuudesta puhutaan. Kaupunginhallitus on vahvistanut tänään Vantaan kaupungin lausunnon Kotoutumisen edistämiseen liittyvien kustannusten korvaamista koskevasta asetusluonnoksesta. Vantaan kaupunki tarvitsee kipeästi kustannusten korvaamisen oikeatasoisesti ja todellisuutta vastaavalla tasolla. Tällä on iso merkitys siinä, miten onnistumme.
