Vantaa kasvaa ja kehittyy. Kehnosta taloustilanteesta huolimatta talousarvion investointiosa on kohtuullisen pullea. Tarvitaan päiväkoteja ja kouluja, liikuntahalleja ja kulttuuritiloja. Kasvatus- ja opetusalalla on viimeisen vuosikymmenen aikana menty uudisrakentamisessa ainakin yhdessä asiassa reilusti metsään: avoimet oppimistilat.
Tiedän, että en ole yksin ajatusteni kanssa. Myös opettajat, huoltajat, rehtorit ja muut ammattilaiset ovat todenneet samaa. Tarvitaan työskentelyrauha; sellaiset tilat, joissa melu ei murskaa oppimista ja arkkitehtien ambitiot rouskuta aamupalaksi käytännöllisiä ratkaisuja. On parasta todeta reilusti, että ”avokonttorikoulujen” aika on ohi. Luokkien seinät eivät voi olla lasia. Luokissa on oltava ovet. Toiseen tilaan ei voida kulkea toisen tilan läpi – opetus häiriintyy. Opetustila ei ole asianmukainen, jos siellä opiskelee samanaikaisesti jokaisena arkipäivänä 80 lasta. Haluaisitko sinä työskennellä tällaisissa olosuhteissa?
Käytännöllisyys on osoittautunut yllättävän haastavaksi. Eräässä alakoulussa oltiin tekemässä uusia tiloja ja oltiin menossa reilusti metsään. Onneksi opettajat pysyivät vahvoina ja asia ratkesi parhain päin. Arkkitehti ei ollut suunnitellut luokkatiloihin lainkaan vesipisteitä. Miten tällainen voi olla edes mahdollista? Toinen esimerkki tulee uudesta yläkoulusta: upeat aulatilat mahdollistavat mukavat tilaisuudet aina silloin tällöin – on avaraa, aakeeta laakeeta. Mutta tämän kustannuksella sen sijaan luokkatilojen yhteydestä puuttuu varastoja ja musiikkiluokka on ikkunaton, sekä niin ahdas, että kun oppilasryhmä ottaa kitarat syliin, niin soitinten kaulat hakkaavat naapurin olkapäätä. Kysyn jälleen, miten tällainen voi olla mahdollista. Olet varmasti lukenut myös tapauksista, joissa kouluihin on rakennettu miltei heti lisää väliseiniä valmistumisen jälkeen.
Kun Vantaalla rakennetaan uusia kouluja, toivon painokkaasti, että oppilaiden, huoltajien ja opettajien ääntä kuunnellaan. Heidän, joiden päivittäinen työsketelytila on kyseessä. Mielestäni edes rehtori ei ole oikea henkilö antamaan tyhjentävää mielipidettä. On toki nykyaikaa, että opetustilat ovat muunneltavat ja joustavat sekä vastaavat erilaisiin pedagogisiin tarpeisiin. Työskentelyrauhan ja turvallisuuden edelle eivät voi mennä arkkitehtuurilliset ilot. Sen sijaan koulurakennusten ulkomuotoilu ja tilataide voisivatkin olla rohkeampia ja kunnianhimoisempia.
Helsingissä on sanotettu hyvin selkästi: ei avokonttorikouluille. Tähän kannustan liittymään.