Koulu on monelle lapselle paitsi oppimispaikka myös elämänvaihe, jossa kohdataan suuria haasteita. Tällöin on erityisen tärkeää, että lapsen kokemukset otetaan vakavasti ja he saavat tarvitsemaansa tukea. Koulun haasteet ovat muuhun yhteiskuntaan kytkeytyviä ja monimutkaisia, minkä vuoksi niihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Kouluyhteisön arjessa opetus ja oppilashuolto kulkevat käsi kädessä. Aina ei kuitenkaan ole kysymys vain oppimisesta vaan myös paljosta muusta, ja siksi on kovin luontevaa, että oppilaiden ohjauksessa ja tukemisessa on mukana erilaisia tukihenkilöitä ja aikuisia.
Idea kouluvaareista kulkeutui Suomeen Ruotsista 2000-luvun vaihteessa, ensin Suomen ruotsinkielisille alueille. Eniten toimintaa onkin Länsirannikolla ja Turun seudulla joskin nykyään laajasti ympäri Suomen. Näin soisi olevan myös Nurmijärvellä. Vapaaehtoisesti he haluavat olla oppilaiden tukena koulutunneilla ja opettajien apuna kasvatustyössä pääasiassa koulun alimmilla luokilla. Yhä enemmän heitä saisi näkyä jo koulupolun alkupäässä esikouluvaiheessa. Kaikki toiminta on tarkoitettu oppimisprosessin tukemiseen.
Käytännössä kouluvaarit ja -mummit vierailevat kouluissa ja päiväkodeissa ennalta sovittuna aikana. He voivat tuoda mukanaan elämänkokemusta ja -viisautta sekä tarjota läsnäolon ja kuuntelun mahdollisuuden. Luontoon, liikuntaan ja musiikkiin liittyvien tehtävien osalta heillä voi olla paljon erityisosaamista tarjottavanaan. Kouluvaari ja -mummitoimintaan kytkeytyy myös yhteisöllisyyden näkökulma, kun lapset ja ikäihmiset voivat luontevasti näinkin kohdata toisensa. Näin säilytämme tärkeää sukupolvien ketjua ja hyöty on kaikkien yhteinen.
Kouluvaari- ja mummitoiminta voidaan järjestää yhdistysten ja yhteisöjen yhteistoimin. Muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto organisoi toimintaa laajasti ympäri Suomen. He myös järjestävät vertaistapaamisia ja virkistystä. Toiminta tulee olla hyvin suunniteltua yhdessä kunnan sivistystoimen, päiväkotien ja koulujen johdon kanssa. Koulumummi tai -vaari tulee koululle koulun toivomuksesta. Yhdessä rehtorin ja opettajien sekä vanhempien kanssa sovitaan pelisäännöt ja suunnitellaan, missä kaikessa voidaan olla mukana.
Arvostus opettajia ja muuta koulujen henkilökuntaa kohtaan tulee olla korkealla. Yhdessä opetustoimen kanssa kouluvaari ja -mummitoiminta voi edistää kouluyhteisön hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta. Näin rakennamme uskoa tulevaisuuteen. Lapsen etu on kaikkien etu.
Jenni Karemo, Nurmijärven Opiston rehtori ja sivistyssoturi
Seppo Ahonen, kenttärovasti